Tänään 4. syyskuuta vietetään suomalaisen ruoan päivää. Kansanedustaja Christoffer Ingo (RKP) haluaa nostaa esiin kotimaiset tuottajat, jotka huolehtivat päivittäin siitä, että suomalaisilla on saatavillaan laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita.
Kuluneella vaalikaudella eduskunta on ottanut useita askelia elintarvikemarkkinoiden epätasapainon korjaamiseksi.
– Voimme olla ylpeitä elintarvikemarkkinalakiin tehdyistä muutoksista, jotka määrittelevät pelisäännöt elintarvikekaupalle Suomessa. Muutamassa vuodessa olemme onnistuneet vahvistamaan tuottajien ja elintarviketeollisuuden asemaa suhteessa kaupan vahvaan neuvotteluvoimaan, Ingo sanoo.
Elintarvikeketjun alkutuottajien asemaa vahvistavien toimien lisäksi Ingo nostaa esiin myös metsästyspolitiikassa tehdyt uudistukset. Hänen mukaansa metsästyspolitiikan suunta on muuttunut merkittävästi sekä suurpetojen että sellaisten lintulajien osalta, jotka aiheuttavat haittaa kotimaiselle ruoantuotannolle.
– Olemme ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin säätäneet lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sekä kannanhoidollisen metsästyksen että vahinkoperusteisen metsästyksen useiden suurpetojen sekä haittaa aiheuttavien lintulajien osalta, Ingo toteaa.
Tehdyistä toimista huolimatta Ingo muistuttaa, että suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta uhkaavia haasteita on edelleen ratkaistavana.
– Tuottajat kamppailevat päivittäin kasvavien lintuongelmien kanssa. Esimerkiksi hanhet, kurjet ja korpit lisäävät tautiriskiä ja aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Kukaan ei myöskään voi väittää, että elintarvikemarkkinoiden tulot jakautuisivat oikeudenmukaisesti. Suurimman taloudellisen riskin kantavat edelleen tuottajat. Työtä huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi on jatkettava myös seuraavalla vaalikaudella, Ingo painottaa.
Tällä hetkellä akuutein huolenaihe on afrikkalaisen sikaruton huolestuttava leviäminen. Taudin laajeneminen voisi pahimmillaan lamaannuttaa suomalaisen sianlihan viennin.
Hallitus on suhtautunut afrikkalaisen sikaruton torjuntaan erittäin vakavasti ja toteuttanut useita toimia riskien minimoimiseksi.
– Tartunnan leviämisen rajoittamiseksi on ryhdytty nopeisiin toimenpiteisiin. Villisioista maksetaan 500 euron palkkio, ja hallitus on viestinyt varaavansa tilanteen vaatimat resurssit käyttöön. Nyt on tärkeää seurata myös sitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia rajoituksista aiheutuu maa- ja metsätaloudelle sekä paikallisesti tartunta-alueella että valtakunnallisesti, Ingo sanoo.
