Ingo: Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteisvoimin

Eduskunta keskusteli tänään valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäisestä osasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Christoffer Ingo, joka korosti vakaan turvallisuuspolitiikan, elinvoimaisen elintarviketuotannon sekä innovaatioihin ja tutkimukseen tehtävien investointien merkitystä.

– Tulevaisuutta rakennetaan kestävillä päätöksillä, jotka eivät rajoitu vain vaalikaudelle tai poliittiseen suuntaukseen, vaan kyse on pitkäjänteisestä ajattelusta ja kokonaiskuvan hallitsemisesta. Hallituksen tulevaisuusselonteko on tähän oikea työkalu, sanoo Ingo. 

Suomella on tulevaisuudessa edessään suuria haasteita, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, palveluiden ja väestön voimakas keskittyminen sekä huolestuttava turvallisuuspoliittinen kehitys. Suomi voi kuitenkin torjua negatiivista kehitystä panostamalla koulutukseen, innovaatioihin, vihreään siirtymään ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen. Näinä aikoina on syytä katsoa isoa kuvaa ja muotoilla sitä Suomea, jonka haluamme nähdä 10, 20 ja 50 vuoden kuluttua.  

– Meidän on löydettävä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, tuettava kotimaista elintarviketuotantoamme ja panostettava huoltovarmuuteen. Suomessa on oltava suotuisa investointi-ilmapiiri, joka kannustaa kasvuun ja houkuttelee lisää investointeja. Vain kasvavan talouden avulla voimme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme, sanoo Ingo. 

Adlercreutz ja Andersson: Hyvinvointialueiden epäonnistunut rahoituslaki on korjattava!

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson katsovat, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskeva laki on avattava ja korjattava. Heidän mukaan rahoituslain puutteet ovat käyneet yhä selvemmiksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman tuomion myötä. Tuomiossa todetaan, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 ovat lainvastaisia.

Lue edellinen artikkeli

Wickström lyfter fram Västnylands centrala roll i den nationella beredskapen, särskilt i och med att Nylands brigad fungerar som bas för hundratals amerikanska soldater. Enligt honom behövs nu ett aktivt politiskt arbete för att lyfta fram den omfattande försvarsverksamheten i regionen, inklusive försvarsindustrin med aktörer som Sisu och Forcit. – Västnyland spelar en mycket viktig roll för hela landets försvar och beredskap. Det borde också återspeglas i infrastruktursatsningar, till exempel genom förbättringar av riksväg 25 och stamväg 51. Det är positivt att regeringen beslutat att satsa närmare 20 miljoner euro på att utveckla Mjölbolstaområdet längs riksväg 25. Även belysningen mellan Karis och Ekenäs förbättras, och flera farliga korsningar längs stamväg 51 ska byggas om, säger Wickström. Han betonar också vikten av att den ökade militära aktiviteten i Dragsvik leder till bredare samhälleliga diskussioner, bland annat om tillgången till jourverksamhet vid Raseborgs sjukhus. I dag är sjukhusjouren öppen kl. 8–20, medan laboratoriet och röntgen stänger redan kl. 15.30. – Det här försvårar både försvarsmaktens och polisens arbete. Jag hoppas att Västra Nylands välfärdsområde begär utlåtanden från Försvarsmakten och polisen angående jourverksamheten i Raseborg. Polisen har få enheter i regionen, och att behöva åka till Lojo för att få service belastar redan knappa resurser. Samma gäller försvarsmakten, säger Wickström. Han avslutar med att uppmana välfärdsområdet att se över jourtiderna så snart som möjligt.

Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) vieraili tänään Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissä. Vierailun aikana hän tapasi prikaatin komentajan Mikko Laakkosen sekä Raaseporin kaupunginjohtajan Petra Themanin. Keskusteluissa käsiteltiin prikaatin ajankohtaista toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä sitä, miten lisääntynyt sotilaallinen toiminta vaikuttaa alueeseen.

Lue seuraava artikkeli