Ruotsalainen eduskuntaryhmä tapasi pääministeri Juha Sipilän ja antoi näkemyksensä työllisyyden parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
A) HELPOTETAAN YRITTÄJYYTTÄ
Tarjotaan palkkahallintoa pienyrittäjille!
Palkkahallintoon tarvitaan sujuvampia rutiineja, erityisesti pienissä yrityksissä. Yrittäjät itse kertovat, että työntekijöiden palkkaaminen aiheuttaa paljon uutta hallinnollista työtä, mikä on selkeä kasvun hidaste. Ensimmäinen askel yrittäjyyden helpottamiseksi olisi, että erilaiset palkan sivukulut yhdistettäisiin. Valtio voisi vuosittain määrittää prosenttierä joka kattaisi kaikki palkan sivukulut. Yritykset maksaisivat tämän könttäsumman Verohallinnolle, joka vastaisi maksujen hallinnoimisesta ja jakaisi summan edelleen oikeille tahoille.
Kohdennetaan työnvälitys paremmin!
Suuri ongelma työmarkkinoilla on, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kun yksityisten työnvälittäjien annetaan tukea julkisia työvoimatoimistoja, parannetaan työntekijöiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista. Alueelliset kokeilut yksityisestä työnvälityksestä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla ovat osoittautuneet onnistuneiksi.
Uusitaan keskustelukulttuuria ja lisätään paikallista sopimista!
Tarvitsemme täysin uuden keskustelukulttuurin työpaikoille. Siinä työnantaja ja työntekijä yhdessä keskustellen löytävät ratkaisut, jotka ovat yritykselle tai julkiselle työnantajalle parhaat. Uusia työpaikkoja syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä laajemmin helpottaa työvoiman palkkaamisen pienempiin yrityksiin.
Korotetaan kotitalousvähennystä!
Kun kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää osuutta korotetaan, lisätään sitä kautta verotuloja, tuetaan yrittäjyyttä, kannustetaan naisvaltaisia palveluyrittäjiä ja parannetaan työllisyyttä. Samalla parannamme yksityisyrittäjien toimintaedellytyksiä ja ehkäisemme harmaata taloutta.
B) PANOSTETAAN TYÖNTEKIJÖIHIN
Kehitetään kansallinen työhyvinvointiohjelma!
Taloutemme menettää vuosittain miljardeja työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn ja työtapaturmien takia. Parempi työhyvinvointi säästää yhteiskunnalle miljardeja samalla kun se parantaa yksilöiden elämänlaatua. Kansallisen työhyvinvointiohjelman tekeminen tulee aloittaa pikimmiten.
Poistetaan ulkomaisen työvoiman tarveharkinta!
Suomi tarvitsee lisää osaajia. Tarveharkinnan poistaminen mahdollistaa työntekijöiden palkkaaminen aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman pula. Erityisesti useat startup-yritykset kärsivät tarveharkinnasta. Yksi avaintekijä Ruotsin hyvässä menestyksessä on, että siellä on suuri tarjonta ulkomaalaista työvoimaa. Suomen tulisi poistaa työllistymisen esteet maahanmuuttajilta.
Uudistetaan perhevapaat!
Me tarvitsemme tasa-arvoisemmat työmarkkinat. Uudistamalla perhevapaat voimme me edistää naisten työllistymistä. Perhevapaat nykymuodossaan lisäävät palkka- ja eläke-eroja miesten ja naisten välillä ja luovat esteitä tasa-arvoiselle urakehitykselle. Tilastot puhuvat selvää kieltä; erityisesti nuorten naisten työllisyysaste on kaikissa muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin Suomessa.
Korotetaan opintotuen tulorajoja!
Hallitus leikkaa parhaillaan opintotuesta mutta kieltää samalla opiskelijoita tienaamasta elantoaan asettamalla sanktioita. Opintotukien takaisinmaksubyrokratiaan kuluu vuosittain suuria määriä työtunteja. Työkokemus helpottaisi vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään ja toimenpiteen dynaamiset vaikutukset parantaisivat maan taloutta.
Työllistetään nuoria minityömallilla!
Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla ja sen korjaamiseen vaaditaan nyt toimenpiteitä. Meidän tulee luoda minityömalli, jossa alle 30-vuotiaat nuoret saavat ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaisi tukiin tai muihin etuuksiin. Työnantajat maksavat puolestaan pienempiä työnantajamaksuja palkatessaan nuoren henkilön.
C) TARTUTAAN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIIN
Jätedirektiivi luo työpaikkoja!
EU-komission mukaan EU:n uusi jätedirektiivi tulee luomaan yli 170 000 suoraa työmahdollisuutta materiaalikierrätysteollisuudessa vuoteen 2035 mennessä. Suomella pitäisi olla selkeä strategia sille, miten pidämme itsemme kierrätystalouden kehityksen kärjessä, jolla tulee olemaan korkea prioriteetti tulevaisuuden EU:ssa.
Jakamistalous on tulevaisuutta!
Jakamistalouden suosio kasvaa tasaisesti kansan parissa mutta lainsäädäntö ei pysy perässä. Jakamistalouden potentiaali on suuri mutta koska monet alalla aktiiviset toimivat lainsäädännön harmaalla alueella, eivät ne saavuta täyttä potentiaaliaan. Suomen tulisi olla proaktiivinen ja uusia lainsäädäntöä ja rakenteita, jotta eri tahojen oikeudet ja velvollisuudet olisivat selkeät. Myös verotusta tulee uudistaa.
Uudet alat vaativat satsauksia!
Suomen talouskasvu riippuu suurilta osin siitä, miten yritykset pystyvät hyödyntämään uusia innovaatioita ja uutta tutkimusta. Kun keskeisiä poliittisia päätöksiä tehdään, täytyy samalla arvioida, miten päätökset vaikuttavat vientiin ja tuotantoon jolla on korkea jalostusarvo. Esimerkiksi energiasektorin voimakkaat muutokset ja Pariisin ilmastosopimus luovat suuria mahdollisuuksia suomalaisille ympäristöteknologia- ja cleantech-yrityksille.
