Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) osallistui menneellä viikolla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan delegaation mukana viralliselle vierailulle Ukrainaan. Vierailu toteutettiin Ukrainan parlamentin kutsusta, ja sen keskiössä olivat maan valmius sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta käynnissä olevan sodan aikana.
Vierailun aikana delegaatio tapasi Ukrainan terveysvaliokunnan edustajia, kävi sotilassairaalassa, lastensairaalassa sekä haavoittuneiden sotilaiden kuntoutusyksikössä. Ohjelmaan kuului myös tutustumiskäynti miinanraivausalueelle. Matka suuntautui Kiovaan ja sen lähialueille.
– Ukrainan asia on meidän asiamme. On tärkeää osoittaa tukea Ukrainan kansalle, ei ainoastaan sotilaallisesti vaan myös siviiliyhteiskunnan perustoimintojen – kuten terveydenhuollon, ruokahuollon ja kuntoutuksen – osalta, Wickström sanoo.
Wickströmin mukaan Ukraina on sodan aikana kehittänyt sekä sotilaallista kyvykkyyttään että siviilivalmiuttaan, myös terveydenhuollon saralla. Maa on hänen mukaansa ottanut nopeasti käyttöön uusia menetelmiä ja digitaalisia ratkaisuja, joilla turvataan väestön hoidon saatavuus vaikeissa oloissa.
– Ukraina on hankkinut osaamista siitä, miten sairaalaverkosto pidetään yllä ja kehitetään nopeasti sodan keskellä. Satoja hoitolaitoksia ja ambulansseja on tuhottu, mutta siitä huolimatta hoitotyö jatkuu ukrainalaisten ponnistusten ansiosta hämmästyttävällä sitkeydellä, Wickström toteaa.
Wickström painottaa, että Suomen on otettava oppia Ukrainan kokemuksista – erityisesti varautumisessa ja terveydenhuollon rakenteessa.
– Meidän on arvioitava uudelleen, miten rakennamme uusia sairaaloita Suomessa. 2000-luvulla edennyt pitkälle viety keskittäminen ei sovi yhteen modernin varautumisajattelun kanssa. Vahva aluesairaaloiden verkosto on kriisitilanteissa ratkaisevan tärkeä. Hyvä esimerkki on HUSin pyrkimys ajaa alas Raaseporin sairaala, joka on sijaintinsa vuoksi tärkeä, hän sanoo.
Hän muistuttaa myös siitä, että Ukrainasta tuli selkeä viesti: riittävän kattava hoitolaitosten ja ambulanssien verkosto on välttämätön poikkeusoloissa.
– Suomessa meidän on panostettava taloudellisesti hoitovalmiuteen. Tarvitsemme uutta ajattelua, esimerkiksi mahdollisuuden järjestää sairaalatoimintaa myös maan alla, mikä nousi vahvasti esiin Ukrainan edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa. HUSissa tulemme syksyllä käsittelemään kiinteistöstrategiaa pitkällä aikavälillä, ja aion nostaa tämän asian esille, Wickström toteaa.
Lisäksi hän korostaa selkeän johtajuuden merkitystä kriisiajan terveydenhuollossa.
– Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä suuri vastuu annetaan hyvinvointialueille. On tärkeää varmistaa, että myös sotilaallinen ja valmiudellinen näkökulma huomioidaan terveydenhuollon ohjauksessa poikkeusoloissa, Wickström päättää.
