Joddbölen teollisuusalueen kehittäminen Inkoossa herättää keskustelua. Kansanedustaja ja Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström järjesti tänään keskustelutilaisuuden Inkoossa yhdessä Bodenin kunnanjohtajan Claes Nordmarkin kanssa. Nordmark johtaa Ruotsin Bodenin kuntaa, jossa yritys Stegra parhaillaan rakentaa vähäpäästöistä terästehdasta.
Wickström ymmärtää, että mahdollinen terästehdas Inkoossa herättää huolta asukkaiden keskuudessa. Hän haluaa kuitenkin rauhoittaa keskustelua ja korostaa, että ympäristöön liittyviä kysymyksiä selvitetään parhaillaan.
– On ymmärrettävää, että mahdolliset muutokset herättävät keskustelua ja huolta. Kunnan näkökulmasta on ollut minulle tärkeää, että löydämme parhaat mahdolliset ratkaisut paikallisten asukkaiden huoliin. Nyt tarkastellaan kaavan ympäristövaatimuksia, jotta ne turvaavat mahdollisimman hyvin Inkoon lähiympäristön ja saariston. Uskon, että voimme säilyttää kuntamme saaristoluonteen. 1970–80-luvuilla Inkooseen rakennettiin Pohjoismaiden suurin hiilivoimala. Inkoo selvisi siitä muutoksesta, vaikka olimme silloinkin pieni kunta, Wickström sanoo.
Wickström ei halua, että Länsi-Uusimaa muuttuu NIMBY-alueeksi. Hän korostaa myös, että Joddbölen asemakaavan hyväksyminen ei automaattisesti tarkoita, että terästehdas toteutuu.
– Tarkastelen tätä kysymystä Inkoon itsenäisyyden näkökulmasta. Inkoo on pieni kunta, jossa väestö ikääntyy. Myös taloudellinen tilanne on kunnalle haastava. Uusien työpaikkojen myötä voimme turvata lähipalvelut, kuten koulut ja terveyskeskuksen, ja parhaassa tapauksessa jopa kehittää niitä. Länsi-Uudenmaan kannalta on tärkeää saada lisää työpaikkoja, jotta voimme turvata erikoissairaanhoidon ja edistää liikenneväylien, kuten kantatie 51:n, valtatie 25:n ja rantaradan, kehittämistä, Wickström sanoo.
Wickström haluaa edistää avointa vuoropuhelua, jossa eri näkemyksiä kunnioitetaan. Hän painottaa, että kyse ei ole terästehdaspäätöksestä vaan kunnallisesta päätöksenteosta, jossa 27 valtuutettua tekevät satoja eri päätöksiä.
– Nyt tehdään huolellista työtä sen eteen, että Inkoon talous voidaan turvata eri riskitilanteissa, esimerkiksi jos hanke jäisi kesken. Lisäksi kunnassa tarkastellaan, miten ympäristövaatimuksia voidaan entisestään tiukentaa kaavassa. Myös hankkeen mahdollisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten ulkomaalaisten työntekijöiden hallinnointia, selvitetään. Kaikki tämä tapahtuu tiiviissä vuoropuhelussa Inkoon asukkaiden kanssa, Wickström sanoo.
