RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän budjettivaihtoehto vuodelle 2016
Vaihtoehtoinen budjettiesityksemme löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Meidän on panostettava lapsiin. Meidän on varmistettava, että koulutus edelleen on Suomen valttikortti. Maamme on oltava vastuullinen toimija kansainvälisesti. Yhteiskuntamme on oltava turvallinen ikääntyneille. Meidän on luotava yrityksille hyvät edellytykset työllistää. Työn vastaanottamisen tulee aina olla palkitsevaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on rakentanut vaihtoehtoisen budjetin, jonka loppusumma täsmää hallituksen budjettiesityksen kanssa, mutta priorisoi eri asioita. Eduskuntaryhmä on syksyn aikana huomauttanut, ettei hallituksen esittämiä suuria koulutusleikkauksia voida hyväksyä. Se on lyhytnäköistä politiikkaa. Tulevaisuutta rakennetaan vain laadukkaan koulutuksen ja uusien innovaatioiden kautta.
PALAUTETAAN KEHITYSAPU JA KANSAINVÄLINEN MAINEEMME Olemme myös huolissamme kehitysapubudjetin valtavista leikkauksista, jotka ensi vuonna laskevat kehitysavun häpeälliseen 0,35 prosenttiin BKT:sta. Varaamalla 250 miljoonaa euroa lisää turvaamme tuen kansalaisjärjestöille, sekä säilytämme nykyisellään Suomen osan YK-tuesta naisille ja lapsille. Kolmas kustannuksiltaan suuri osa vaihtoehtoisessa budjetissamme on vaatimus eläkeläisten asumistuen säilyttämisestä nykyisellään; se tarkoittaa 65 miljoonan euron budjettilisäystä.
EI LISÄÄ LAINAA, EIKÄ KOKONAISVEROASTEEN KOROTUSTA Aiommeko ehdottaa, että nämä uudet kustannukset rahoitetaan lisääntyneellä lainanotolla? Emme. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei suostu nostamaan lainaa hallituksen esitystä enempää, eikä suostu lykkäämään valtiontalouden tasapainottamista. Onko ratkaisumme sitten kustantaa menot korkeammilla veroilla? Ei, Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei halua kiristää verotusta. Suomen kokonaisveroaste on Euroopan korkeimpia, eikä meillä ole varaa kiristää veroja entisestään.
TYÖN VEROTUS ALAS KOTITALOUSVÄHENNYS YLÖS Vaihtoehtoisessa talousarviossamme esittämämme veromuutokset ovat tasapainossa. Kustannuspuolella esitämme tuloverotuksen alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä kolmessa alimmassa veroluokassa ja puolella prosentilla ylimmässä. Uskomme palkkatyön verotuksen alentamisen dynaamisiin vaikutuksiin. Olemme myös sitä mieltä, että korkeimpien eläkkeiden niin kutsuttua solidaarisuusveroa tulee laskea, ja että kotitalousvähennys tulee nostaa 2400 eurosta 4000 euroon. Kotitalousvähennyksellä on hyvä vaikutus työllistymiseen.
HIEMAN KORKEAMPI ALV, AUTOVEROALENNUKSEN POISTO Kun laskemme tiettyjä keskeisiä veroja, nostamme toisia. Arvioimme, että kaikkia alv-luokkia voi nostaa 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä kerryttää valtion kassaa runsaalla 400 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi esitämme, että autoveron suunniteltu alennus jätetään tekemättä. Verotulojen kasvattamiseksi koemme, että valtion ei pidä rahoittaa yksityistä omistamista, ja haluamme siksi poistaa ensiasunnon ostamisen verovapauden. Tämä toimenpide tuo 95 miljoonaa euroa valtion kassaan. Siispä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainotettuja verokevennyksiä ja -tiukennuksia.
SÄÄSTÖJÄ, JOTKA TASAPAINOTTAVAT VARJOBUDJETTIA Mutta, jos veropolitiikka on valtiolle kustannusneutraalia, miten olemme ajatelleet tasapainottaa ne satojen miljoonien kustannukset, jotka olemme ajatelleet panostaa kehitysapuun, koulutukseen, lapsiin ja eläkeläisiin? Olemme haravoineet valtion budjetin tarkasti ja esitämme useampaa pienempää tasapainottavaa toimenpidettä. Varjobudjetissamme on lisäksi useita sadan miljoonan euron toimenpidettä. Esitämme hallituksen kärkihankkeiden puolittamista. Se antaa 126 miljoonan euron säästöt. Esitämme myös, että ne 130 miljoonaa euroa, jotka nyt on varattu Finnfundille – kehitysapuprojektien lainoittamisen lisänä – siirretään takaisin kehitysapubudjettiin.
TARVITSEMME KUNTAUUDISTUKSEN JA TANSKALAISEN TYÖELÄMÄMALLIN Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa toteuttaa kuntauudistuksen sote-uudistuksen ohessa, joka antaa 105 miljoonan euron nettosäästöt. Haluamme keventää byrokratiaa ja kuntien tehtäviä, jotta kunnat voivat keskittyä ydintoimintaansa – hyviin lähipalveluihin kansalaisille. Ottamalla käyttöön modifioitu tanskalainen malli työmarkkinatuelle – korkeampi ansiosidonnainen päiväraha, mutta lyhennetty tukikausi – voidaan säästää 70 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio saa tuntuvia lisätuloja harmaan talouden torjumiseen suunnatuista toimenpiteistä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa myös laskea energiaverotuen 85:stä prosentista 70:een prosenttiin, mikä tasapainottaa valtion taloutta 25 miljoonalla eurolla. Esitämme lisäksi, että Maaseutuvirasto väliportaan hallintona lakkautetaan kokonaan. Tämä on konkreettinen esimerkki hallituksen peräänkuuluttamien normitalkoiden toteuttamisesta. Maanviljelijöiden paperisotaa vähennetään myös muilla keinoilla.
SUBJEKTIIVISEN PÄIVÄHOITO-OIKEUDEN POISTAMINEN VÄÄRIN, YLIOPISTOJEN INDEKSIJÄÄDYTYKSET HÖLMÖJÄ Vaikka molempien toimenpiteiden budjettikustannus on 25 miljoonaa euroa, esitämme, että suunnitelmat subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseksi ja ryhmäkokojen suurentamiseksi jätetään toteuttamatta. Eduskuntaryhmä suhtautuu epäillen myös laskelmiin, joiden mukaan säästöjä saadaan sallimalla ainoastaan puolipäiväinen paikka. Myös toiminnan organisointi monella puolikkaalla paikalla on hankalaa. Koulutuksen aseman vahvistamiseksi esitämme, että peruskoulu saa suuremman perustuen ja että yliopistojen ja korkeakoulujen indexit palautetaan. Innovaatioiden osalta esitämme 30 miljoonaa euroa lisää Tekesille ja Viexpolle – maamme on riippuvainen viennistä ja myönnetyt kansainvälistymistuet maksavat itsensä nopeasti takaisin.
TYÖTÄ NUORILLE, LISÄÄ RAHAA YKSINHUOLTAJILLE Haluamme kehittää nuorisotakuuta. Lisäksi haluamme kehittää mallin oppisopimuksille ja minijobseille, jossa työelämän kynnys on matalampi alle 30-vuotiaille nuorille. Nuoret voisivat tienata noin 500 euroa kuukaudessa ilman, että tuet ja muut etuudet häviävät. Samalla työnantajia kannustetaan palkkaamaan nuoria. Lisäksi haluamme poistaa lapsilisän yksinhuoltajalisän ja toimeentulotuen välisen epäloogisen kytkennän. Tämä parantaa matalapalkkaisen yksinhuoltajan toimeentuloa.
Y-JUNA, MAANPUOLUSTUS, KALASTUS JA ITÄMERI 11 miljoonan euron lisäpanostuksella VR voi ylläpitää Y-junan Siuntioon ja Inkooseen. Varjobudjetissamme 10 miljoonaa siirretään puolustusvoimille ja viisi miljoonaa oikeusministeriölle tuomioistuinprosessien lyhentämiseksi. Muutaman pienemmän määrärahalisäyksen myötä tuemme myös kalastuselinkeinoa, muun muassa säilyttämällä poistokalastuksen, joka pitkällä tähtäimellä parantaa Suomenlahden meriveden laatua ja Itämeren tilaa.
VAIHTOEHTOJA ON, VOIMME TEHDÄ VALINTOJA Verkkosivuillamme on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän yksityiskohtainen vaihtoehtobudjetti. Sieltä löytyvät niin luvut, käyrät kuin perustelutkin. Varjobudjettimme näyttää, että politiikassa on vaihtoehtoja. Vaikka Suomen taloudessa tänään on rajallisesti liikkumavaraa, taloudellisen kehityksen taustalla on oltava selkeät painotukset. Vaihtoehtoisella talousarviollamme haluamme haastaa hallituksen ja esittää, että vastuullista talouspolitiikkaa voi tehdä ilman perusteettoman kovia leikkauksia koulutukseen ja lastemme tulevaisuuteen, ikääntyneiden hyvinvointiin ja vähentämättä Suomen uskottavuutta aktiivisena pohjoismaisena ja kansainvälisenä toimijana.
