Miksi on tärkeä huomioida saamen kielet?

Kuluneen viikon aikana olemme huomioineet saamen kielten viikkoa. Kieliviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja saada enemmän näkyvyyttä kielille julkisuudessa, mutta myös nostaa kielten asemaa. Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, kaiken kaikkiaan jäljellä on enää yhdeksän.

Teksti: Anna Korkman
Läs artikeln på svenska här.

Tuomas Aslak Juuso, Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja toteaa toiveikkaana, että saamen kielten viikko on innostanut monia tahoja kirjoittamaan saamen kielellä.

– Saamelaiskäräjät ovat tehneet uudet nettisivut, jotta viranomaiset saisivat myös sitä kautta tukea toteuttaakseen kielellisiä oikeuksia, Tuomas Aslak Juuso sanoo.

Saamen kielialueet ylittävät rajoja ja ulottuvat sekä Suomen, Ruotsin, Norjan että Venäjän Kuolan niemimaan yli. Näissä maissa puhutaan yhdeksää eri saamen kieltä ja kielet ovat UNESCO:n uhattujen tai erittäin uhattujen kielten listalla. Suomessa on pohjois-, inarin- ja koltansaamen kieliryhmiä. Suomessa asuu noin 10 500 saamelaista ja yleisin kieli on pohjoissaame.

 

Kieli on olennainen osa saamelaista kulttuuria ja moni ylläpitää ja opettaa saamen kieltä esimerkiksi silloin kun harjoittaa arkisia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, kalastusta, metsästystä sekä käsitöitä. On arvioitu, että poronhoitoon liittyy noin 20 000 eri saamelaista kielitermiä. Käyttämällä saamen kieltä voidaan säilyttää tietoisuus kulttuurista ja elinkeinosta sekä saada sille jatkumo tuleville sukupolville.

“Kieli on olennainen osa saamelaista kulttuuria ja moni ylläpitää ja opettaa saamen kieltä esimerkiksi silloin kun harjoittaa arkisia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, kalastusta, metsästystä sekä käsitöitä. On arvioitu, että poronhoitoon liittyy noin 20 000 eri saamelaista kielitermiä. Käyttämällä saamen kieltä voidaan säilyttää tietoisuus kulttuurista ja elinkeinosta sekä saada sille jatkumo tuleville sukupolville.”

Saamelaiset lapset lähetettiin 1940-luvun aikana suomenkielisiin sisäoppilaitoksiin missä he eivät saaneet puhua omaa kieltään ja heiltä vietiin kielellinen identiteetti. Peräti kahden sukupolven aikana kielet eivät siirtyneet seuraavalle sukupolvelle. Tämä on jättänyt vakavat jäljet saamen kieleen ja vaatii nyt määrätietoista työtä, jotta kieli voidaan säilyttää.

Ruotsalainen kansanpuolue on jo pitkään tehnyt työtä saamelaisuuden hyväksi. Puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painotti kieliviikon aikana sitä, kuinka tärkeää on mahdollistaa kaikkia saamen kieliä.

– On erittäin tärkeää säilyttää kaikki kolme saamen kieltä ja edesauttaa kielten oppimista ja niiden käyttämistä. Joskus on käynyt niin, että koko kieli on joko osittain tai kokonaan hävinnyt yhdeltä sukupolvelta. Päivähoidon kielikylpytoiminnan kautta lapset voivat saada kosketuksen kieleen ja sitä kautta omaan saamelaiseen kulttuuriinsa. Kirjallisuuden saatavuudella kaikilla kolmella eri saamen kielellä on erittäin keskeinen merkitys, Henriksson sanoo.

Saamen kielilaissa turvataan saamelaisten oikeus säilyttää ja kehittää kieltään sekä oikeus käyttää omaa kieltään oikeuslaitoksissa sekä muissa viranomaistoimissa. Koska inarinsaamea ja koltansaamea puhuvien henkilöiden määrä on tällä hetkellä vain noin muutama sata, on ensiarvoisen tärkeää, että kieltä ylläpidetään, jotta kieli ylipäätään säilyy.

– Saamen kielten viikko on hieno tapa muistuttaa meitä kaikkia saamen kielen olemassaolosta ja nostaa esille kielellisten oikeuksien toteutumisen Suomessa. Sen parissa meillä on vielä paljon tehtävää, Tuomas Aslak Juuso sanoo.

Sinun äänesi voi olla ratkaiseva


Kuntavaalit lähestyvät. Vaalit ovat monin tavoin erilaiset, etenkin koronapandemian ja sen tuomien haasteiden vuoksi. Tämä näkyy näissä vaaleissa siten, että vaalit siirrettiin kesäkuuhun huhtikuun sijaan, se näkyy erityisissä äänestysjärjestelyissä eri puolilla kuntia, sekä muun muassa siinä, että ennakkoäänestystä on pidennetty yhdestä viikosta kahteen viikkoon. Näissä vaaleissa myös varusmiehet voivat äänestää varuskunnissa.

Lue seuraava artikkeli