Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 turvaamaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulo. Keskustelu järjestelmästä heräsi, kun Työeläkevakuuttajien väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi, että nykyiset säännöt tekevät joidenkin henkilöiden täyden takuueläkkeen saamisesta kohtuuttoman helppoa. Siimes tuo esiin eroja Suomen ja Ruotsin järjestelmien välillä: Ruotsissa takuueläke pienenee, jos henkilö ei ole asunut maassa 40 vuoden ajan työuransa aikana.
RKP:n kansanedustaja Anders Norrback katsoo, että on aihetta tehdä selvitys, jossa vertaillaan Suomen järjestelmää myös muihin Pohjoismaihin. Nykyisin Suomessa riittää, että 65 vuotta täyttänyt henkilö on asunut Suomessa kolme vuotta saadakseen täyden takuueläkkeen.
– Takuueläkkeen perusajatus oli turvata taloudellinen toimeentulo ja varmistaa, ettei yksikään pitkän työuran omaava eläkeläinen jää ilman kohtuullista taloudellista turvaa. Haluamme edelleen turvata toimeentulon, mutta nyt on hyviä syitä selvittää takueläkkeen mahdollisuudet ja seuraukset. Esimerkiksi huomioiden, kuinka suuria summia yrittäjien on maksettava eläkemaksuja saavuttaakseen takuueläkkeen tason, järjestelmämme näyttää olevan puutteellinen siinä, millaisia vaatimuksia asetetaan Suomen asumisen pituudelle, Norrback sanoo.
