Puutiaisten levittämän puutiaisaivotulehduksen (TBE) tapausten määrä on kaksinkertaistunut Länsi-Uudellamaalla tänä vuonna verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan – tapauksia on todettu tänä kesänä jo 49, kun viime vuonna niitä oli 25. Viime vuosien aikana TBE:tä on alkanut esiintyä myös Itä-Uudenmaan kunnissa, vaikka tapausmäärät ovat toistaiseksi melko vähäisiä. Viime vuonna neljä henkilöä kuoli Uudellamaalla TBE:n seurauksena. Monet Suomen riskialueista sijaitsevat Uudellamaalla.
Kansallisen TBE-rokotusohjelman puutteena on se, että tehosteannokset eivät kuulu ohjelmaan eikä niitä anneta maksutta. Perusrokotussarja, joka koostuu kolmesta annoksesta, on riskialueilla maksuton, mutta suojan ylläpitämiseksi tarvittavat tehosteannokset, jotka otetaan kolmen–kymmenen vuoden välein, asukkaat joutuvat maksamaan itse. Yli 60-vuotiaiden, jotka kuuluvat TBE:n vakaville seurauksille alttiimpaan ryhmään, tulee ottaa tehosteannos kolmen vuoden välein, jotta suoja säilyy.
– Tämä ei ole loogista. Perusrokotussarja antaa täyden suojan muutamaksi vuodeksi, minkä jälkeen suoja heikkenee vähitellen ilman tehosteannosta. Juuri tehosteannokset ylläpitävät todellista suojaa, joten niidenkin tulisi olla maksuttomia, sanoo RKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Karin Cederlöf.
Toinen merkittävä haaste TBE:n ehkäisyssä on se, että monet riskialueilla asuvat eivät ota rokotetta. Tässä viranomaisten tiedotuksella ja viestinnällä on ratkaiseva merkitys. Tiedotustyötä vaikeuttaa se, ettei riskialueiden rokotuskattavuutta seurata. Kun tarkkaa tietoa ei ole saatavilla, rokotuskattavuuden tehokas parantaminen on vaikeaa.
– Tilanne vaatii toimenpiteitä. Rokotuskattavuuden alhaisuus on osittain myös viranomaisten epäonnistuminen – viesti TBE-rokotuksen tärkeydestä ei ole tavoittanut ihmisiä riittävän hyvin. Yksi keino, joka tulisi ottaa käyttöön, on tekstiviestien lähettäminen riskialueiden asukkaille. Myöskään tilastoinnin ja tiedonkeruun puutteet eivät ole hyväksyttäviä. Tiedot rokotuskattavuudesta on saatava käyttöön, Cederlöf jatkaa.
TBE-rokotteet maksavat valtiolle tällä hetkellä noin 600 000–800 000 euroa vuodessa. Kyseessä on investointi, jota voitaisiin kasvattaa ilman, että se rasittaisi julkista taloutta kohtuuttomasti.
– Yksi vakava TBE-tapaus voi maksaa yhteiskunnalle kymmeniä tuhansia euroja sairaalahoidon ja kuntoutuksen muodossa. Rokottaminen on erittäin kustannustehokasta. Siksi näemme tarpeellisena harkita maksuttoman rokotusohjelman laajentamista myös niille alueille, joilla rokotetta tällä hetkellä suositellaan, mutta sitä ei tarjota maksutta, sanoo varapuheenjohtaja Edvard Lindfors.
