On edelleen epäselvää minkälaisessa asemassa vapaaehtoisjärjestöt ovat sote-uudistuksen jälkeen, sekä miten heidän toimintansa rahoitetaan.
Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi korostaa, että kolmannen sektorin toimijoille on annettava selkeät ohjeistukset, miten he voivat kehittää toimintaansa sote-uudistuksen jälkeen voidakseen olla tehokkaana osana sosiaali- ja terveyshuoltoa. Torstaina sosiaali- ja terveysvaliokunnan järjestämässä seminaarissa kuultiin lapsi- ja nuorisotyön vapaaehtoisjärjestöjä, ja miten sote-uudistus voi tukea heidän toimintaansa ja sen vaikuttavuutta.
– On edelleen epäselvää minkälaisessa asemassa vapaaehtoisjärjestöt ovat sote-uudistuksen jälkeen, sekä miten heidän toimintansa rahoitetaan. Tällä hetkellä suurin osa rahoituksesta on tullut kunnilta, mutta tämä kallisarvoinen rahoitus uhkaa vaarantua, jos kuntien kannustimet menetetään, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisvastuu siirtyy maakunnille, Rehn-Kivi sanoo.
Ennaltaehkäisevän toiminnan, koskien varsinkin lapsia ja nuoria, pitäisi koostua yhtenäisistä prosesseista. Tämä koskee niin neuvolatoimintaa, oppilashuoltoa ja niiden yhteydessä annettua ohjeistusta. Vapaaehtoisjärjestöjen pitkäaikainen työ, joka tukee lapsia, joilla on sosiaalisia ongelmia, on tärkeä ja välttämätön lisäys lakisääteisiin palveluihin.
– Ainoa oikea ratkaisu olisi, että neuvolapalvelut kuuluisivat maakuntien liikelaitoksiin valinnanvapauden sijaan. Näin turvattaisiin kaikille tasavertaiset ja riittävät palvelut kaikissa maakunnissa. Tällaisten hyvin toimivien palvelujen pirstaloituminen aiheuttaisi vakavia seuraamuksia hyvinvointiyhteiskunnallemme. Meidän on myös varmistettava, että vapaaehtoisjärjestöjen tänään tekemä tärkeä työ saa rahoitusta myös tulevaisuudessa, Rehn-Kivi sanoo.
Selvitysmiehen raportti järjestöjen toimintaedellytyksistä valmistuu kesällä 2018.
