Puoluejohtaja Anna-Maja Henriksson haluaa nähdä enemmän lapsiystävällistä politiikkaa Suomessa. Henriksson korosti tätä avauspuheessaan Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Helsingissä maanantaina.
– Meillä on akuutti tarve perhepoliittiselle kokonaisuudistukselle, jolla on positiivinen vaikutus lapsiperheiden arkeen. Me emme tarvitse tyhjiä sanoja vaan konkreettisia tekoja.
– RKP on monta vuotta korostanut, että perhepolitiikka tulee uudistaa. Tänä päivänä moni muukin puolue puhuu uudistuksen puolesta, mutta toivon, että yhä useampi puolue olisi enemmän edistysmielinen ja uskaltaisi ehdottaa parannuksia vaikka ne vaativat taloudellisia panostuksia alkuvaiheessa.
Perhepolitiikan osalta RKP ei odota paljoa istuvalta hallitukselta, joka toimintakyvyn puutteessa on heittänyt pallon tulevalle hallitukselle. Sen sijaan eduskuntaryhmä odottaa huomenna alkavasta budjettiriihestä konkreettisia päätöksiä maatalouskriisistä, ilmastopolitiikasta ja koulutuksesta.
– Hallituksen tulee tietää, että välttämätön kriisipaketti on vain ensiapu äärimmäisen kuivan kesän seurauksena. Pitkällä tähtäimellä meidän tulee myös ratkaista kannattavuuskriisi. Valtiovarainministeriön ehdotus valtionbudjetiksi ei valitettavasti anna aihetta iloon. Hallituksen täytyy päätyä parempaan ehdotukseen budjettineuvotteluissaan huomenna. Maatiloilla ei ole varaa odottaa, Blomqvist sanoo.
Henriksson peräänkuulutti puheessaan vastuullisempaa ilmastopolitiikkaa ja alleviivasi, että mikään puolue ei voi yksin omia ilmastopolitiikkaa.
– Moni meistä on kesän aikana saanut konkreettisesti nähdä, millaisia seurauksia ilmaston lämpenemisellä voi olla. On suorastaan traagista, että emme levien takia voi uida meressä ja että maanviljelijöiden vilja kuivuu pelloille. Ilmastopolitiikka on meidän kaikkien asia, aivan kuin koulutus ja terveydenhuolto, sanoo Henriksson.
Sekä Henriksson että Blomqvist painottivat avajaispuheissaan koulutuksen ja osaamisen merkitystä yhteyskunnallisia ongelmia ratkottaessa.
– Jotta saamme parhaan hyödyn irti kohentuneesta taloudellisesta tilanteesta ja työllisyydestä, täytyy hallituksen nyt budjettineuvotteluissa uudistaa ajatteluaan. Lisämäärärahat tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioon ovat liian vaatimattomat, sanoo Blomqvist.
