RKP:n eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikko Nils Torvalds keskustelivat EU:n elpymispolitiikasta eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa eilen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Suomi liittyi EU:hun. RKP haluaa jatkaa unionin ja sen perusarvojen kehittämistä ja vahvistamista.
– COVID-19 -kriisin myötä vahvan ja toimivan kansainvälisen yhteistyön tarve on korostunut. EU:n seuraava pitkän aikavälin talousarvio ja elpymistyökalut ovat siksi tärkeitä askelia kohti voimakkaampaa ja vastustuskykyisempää Suomea ja Eurooppaa. Työkalut tukevat investointeja, innovaatioita ja tutkimusta, sekä auttavat ylläpitämään elävää maaseutua ja elinvoimaista maataloutta, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
– Suomi hyötyy koko Euroopan nopeasta elpymisestä. Vienti on ratkaiseva tekijä Suomen talouden pyörien pyörittämiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvylle. Ne 14 miljardia, jotka Suomen lasketaan saavan tulevassa pitkän aikavälin taloussuunnitelmassa edistävät omaa taloudellista elpymistämme. Toivomme, että elvytysrahoja voidaan panostaa cleantechin ja informaatiotekniikan tutkimukseen ja innovaatioihin, investointeihin biokaasun ja synteettisten polttoaineiden kaltaisiin kestäviin energiamuotoihin sekä infrastruktuuri-investointeihin, jotka nopeuttavat siirtymää uusiutuviin polttoaineisiin, kuten sähköön ja biokaasuun, Henriksson sanoo.
EU-yhteistyö on keskeistä Suomen ilmastotavoitteille ja kansainväliselle ilmastotyölle. Ilmaston lämpenemisen torjuminen vaatii voimakkaita yhteisiä toimenpiteitä. EU:n kautta Suomi voi harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tasavertaisista lähtökohdista.
– EU on nyt käännekohdassa. Se syntyi pääosin siitä, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on nyt niin sanottu vapaa agentti. Tällä hetkellä hän on riippumaton muista, opportunisisemmista poliitikoista, jotka keräävät pisteitä kotimaassa. Samalla Ranskan presidentti Emmanuel Macronin on kyettävä esiintymään suurena eurooppalaisena poliitikkona. Tämä yhdistelmä mahdollisti historiallisen pelastuspaketin, joka nyt vain on vietävä eteenpäin johdonmukaisena elvytys- ja ilmasto-ohjelmana, Europarlamentaarikko Nils Torvalds sanoi avauspuheenvuorossaan.
– Mikään ei tietenkään ole aivan täydellistä Euroopassa, ja turvallisuuspoliittisiakin haasteita löytyy, mutta olemme ottaneet suuren askeleen eteenpäin. Sen myötä meidän on pidettävä asiat paremmin järjestyksessä, Torvalds painottaa.
Historiallinen rauhanhanke
EU luotiin historiallisena rauhanhankkeena – ja sitä se on edelleen. EU:n kautta Suomi vahvistaa paikkansa länsimaisessa demokratiassa ja sen arvoissa. Maailmanpolitiikassa vallitseva rauhaton tilanne huomioon ottaen on EU yhä tärkeämpi investointi maamme tulevaisuuteen.
– Samalla meidän on jatkossakin varmistettava uskottava kansallinen puolustuskyky. On tärkeää, että Hornet-hävittäjät korvataan täysimääräisesti uusilla koneilla, jotta kokonaispuolustuksemme uskottavuus säilyy. Mikäli ilmavoimien toimintakunto vaarantuu, tarkoittaa se samalla niin armeijan kuin laivastonkin toimintaedellytysten dramaattista heikentymistä. Molemmat ovat riippuvaisia toimintakuntoisista ilmavoimista, ja puolustusvoimat seisoo näiden kolmen jalan varassa samanaikaisesti, sanoo Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.
– Koronakriisistä olemme ainakin oppineet, kuinka tärkeää on ylläpitää valmiutta ja valmistautua yllättäviin olosuhteisiin hyvissä ajoin. Hävittäjien hankinta vaikuttaa puolustusvalmiuteen aina 2060-luvulle asti. Tällaiset kysymykset vaativat kauaskatseisia päätöksiä. Olemme nähneet, kuinka nopeasti maailmanpoliittinen tilanne voi muuttua, ja tänä päivänä jännitysmomentteja on paljon enemmän kuin vain kymmenen vuotta sitten, Blomqvist sanoo.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä piti kesäkokouksensa Raaseporissa ja Hangossa 19.-20.8.
