Torvalds hallitusneuvotteluissa: Suomella täytyy olla selkärankaa uuden kansainvälisen vastuun kohtaamisessa

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen europarlamentaarikko Nils Torvalds osallistuu hallitusneuvotteluihin Suomen seuraavan hallituksen muodostamiseksi. Neuvottelut alkoivat tiistaina 2. toukokuuta. Torvalds keskittyy neuvotteluissa Suomen tulevaan aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön EU- ja NATO-jäsenenä.

-Natojäsenyyden myötä meistä on tullut kattavan eurooppalaisen sekä transatlanttisen yhteistyön täysimittaisia jäseniä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia, joiden tulee näkyä selkeästi tulevassa hallitusohjelmassa, Torvalds sanoo. 

Neuvottelut ovat täydessä vauhdissa, ja vankkoja ratkaisuja tarvitaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan suhteen. Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan tärkeä toimija Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Naton täysjäsenenä Suomi vastaa Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta yhdessä liittolaistensa kanssa. Tämä on uusi vaihe Suomen kansainvälisessä politiikassa, jonka tulee näkyä neuvottelupöydissä. 

Torvalds näkee myös, että Suomen ääni EU:ssa tulee jatkossakin olla vahva.

-Historiallisesti olemme onnistuneet suhteellisen hyvin vaikuttamaan EU:n päätöksiin, mutta voisimme vielä kehittää vaikuttamistamme neuvoston lausuntoihin aikaisemmassa vaiheessa, jotta riski toimivallan hiipimisestä komissiolle vähenisi, Torvalds toteaa lopuksi. 

Hallitusneuvottelut ovat nyt edenneet toiselle viikolleen Helsingin Säätytalolla. 

 

Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, oikeusministeri, Anna-Maja Henriksson asettuu ehdolle jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi. Henriksson on toiminut puolueen puheenjohtajana vuodesta 2016. Henriksson on johtanut puolueen useisiin vaalivoittoihin ja johtaa nyt toista kertaa RKP:n neuvotteluryhmää hallitusneuvotteluissa.

Lue edellinen artikkeli

Hyvä yhteistyö Varhan ja kuntien välillä ratkaisevaa terveellisten rakennuksien turvaamiseksi

Keskiviikon valtuustokokouksessa 24.5 käsiteltiin muutoksia investointisuunnitelmaan 2023-2026 ja päätettiin edetä lisälainanottovaltuuden hakuprosessin käynnistämisestä. Muutokset investointisuunnitelmassa olivat odotettuja, sillä suunnitelma tehtiin hyvin poikkeuksellisella aikataululla ja osittain puutteellisilla tiedoilla. Kunnat täydensivät omia selvityksiään hyvinvointialueelle vielä viime tingassa. Kokouksessa esillä olleesta investointisuunnitelmasta käy ilmi, että hyvinvointialue tulee käyttämään lainanottovaltuuttaan yhteensä 432,4 miljoonan euron edestä aikavälillä 2023-2026, aikaisemmin summa oli 457,3 miljoonaa euroa.

Lue seuraava artikkeli