Uudenmaan RKP ilmaisee vahvan tyytymättömyytensä hallituksen esitykseen vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta. Ehdotus kohdistuu erityisen raskaasti Uuteenmaahan, jossa väestönkasvu on voimakasta ja palvelutarve lisääntyy. Rahoitus asukasta kohden kuuluu jo nyt Uudenmaan hyvinvointialueilla Suomen alhaisimpien joukkoon. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella rahoituksen arvioidaan vuonna 2026 olevan hieman yli 4 000 euroa asukasta kohden – alin summa koko maassa – kun taas vastaava luku esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella ylittää 6 000 euroa.
– Uudenmaan hyvinvointialueilla on viety läpi laajoja sopeutustoimia valtion linjausten mukaisesti. Se, että hallitus nyt haluaa entisestään pienentää Uudenmaan soterahoja, vaarantaa mahdollisuudet ylläpitää yhdenvertaisia ja toimivia palveluja. On epäoikeudenmukaista, että vastuullisia ja säästöjä toteuttaneita alueita rangaistaan nyt kaikkein raskaimmilla leikkauksilla, sanoo Karin Cederlöf, Uudenmaan RKP:n puheenjohtaja.
Uudenmaan RKP korostaa, että rahoitusmallin tulee perustua ajantasaisiin tarpeisiin ja tutkimustietoon. Oikeudenmukaisen mallin on otettava huomioon väestönkasvu ja palvelutarpeen muutokset. Tällä hetkellä iäkkäiden asukkaiden määrä kasvaa Uudellamaalla nopeasti, mikä lisää hoidon, hoivan ja pelastustoimen tarvetta.
– Merkittävä osa maan ruotsinkielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla, ja on olemassa selvä riski, että ruotsinkieliset palvelut kärsivät erityisen paljon, jos leikkaukset toteutetaan, sanoo Werner Orre, Uudenmaan RKP:n varapuheenjohtaja.
Leikkaukset voivat johtaa hoitojonojen pitenemiseen ja perusterveydenhuollon ylikuormittumiseen. HUSilla on jo nykytilanteessa vaikeuksia tarjota erikoissairaanhoitoa, kuten leikkausaikoja, lain edellyttämissä määräajoissa.
Uudenmaan RKP korostaa, että asukkailla on oikeus yhdenvertaiseen pääsyyn julkisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Jos esitys toteutuu, hoitojonot voivat entisestään pahentua ja uusimaalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan suhteessa muiden alueiden asukkaisiin.
– Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on tehnyt merkittäviä säästöjä täyttääkseen valtion säästövaatimukset ja voidakseen panostaa toimintaan tulevina vuosina. Säästöt ovat näkyneet erityisen voimakkaasti alueen reuna-alueilla, kuten Hangossa ja Raaseporissa. Lisäleikkaukset johtavat väistämättä toiminnan heikkenemiseen – leikkaus vastaa puolta alueen terveyskeskuksista, sanoo Edvard Lindfors, Uudenmaan RKP:n varapuheenjohtaja.
Viime kädessä vastuu yhdenvertaisten ja riittävästi rahoitettujen palvelujen turvaamisesta on valtiolla, ja tämän vastuun tulee näkyä sekä resurssien jaossa että rahoitusmallin jatkokehittämisessä.
Piirihallitus arvostaa sitä työtä, jota RKP on tehnyt hallituksessa parantaakseen esitystä, ja toivoo, että muut hallituspuolueet kuuntelisivat sitä kritiikkiä, joka tulee uusimaalaisilta, hyvinvointialueilta ja HUSilta .