Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) on huolissaan siitä, että Suomesta puuttuu edelleen kattava ja selkeä sääntely itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisen perusteista. Puutteet näkyvät erityisesti vanhuspalveluissa, ja viime aikoina julkisuudessa on tuotu esiin useita vakavia ongelmakohtia. Sekä vanhusasiavaltuutettu että oikeusasiamies ovat toistuvasti huomauttaneet sääntelyn puutteista. Siksi Wickström pitää hyvänä, että Valvira on nyt tehostanut valvontaansa vanhusten hoivakoteihin.
Uutisissa on myös kerrottu tapauksista, joissa ikäihmisiä on siirretty hoitolaitoksiin vastoin heidän tahtoaan, ilman että heitä olisi kunnolla kuultu. Wickström on erittäin huolestunut kehityksestä.
– Suomesta puuttuu yhä kokonaisvaltainen laki, joka selkeästi määrittelee, milloin ja miten itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on merkittävä puute lainsäädännössämme. On nähty tapauksia, joissa ikäihmisten oikeuksia on rajoitettu tavoilla, joille ei löydy selvää lain tukea. Näin ei voi olla oikeusvaltiossa, Wickström sanoo.
Itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistus on edennyt hitaasti sosiaali- ja terveysministeriössä. Wickström kuitenkin korostaa, ettei pelkkä lainsäädäntö ratkaise kaikkia ongelmia. Lakimuutosten lisäksi tarvitaan koulutusta ja hoitokulttuurin kehittämistä, jotta pakkotoimien tarvetta voidaan vähentää.
– Esimerkiksi muistisairaus ei automaattisesti tarkoita, että henkilö menettäisi kykynsä päättää omasta elämästä tai hoitoaan koskevista asioista. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että pakkotoimia voidaan vähentää hoitokäytäntöjä ja toimintatapoja kehittämällä. Ikäihmisten perusoikeuksia ei saa rajoittaa epäselvin perustein tai jopa lainvastaisesti. Itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava erityisesti hoivassa, Wickström painottaa.
