Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Henrik Wickström on tyytyväinen siihen, että eduskuntapuolueiden enemmistö tukee nyt niin sanottua velkajarrua koskevaa lainsäädäntöä. Wickström edusti RKP:tä parlamentaarisessa työryhmässä, joka valmisteli asiaa.
Velkajarrun tarkoituksena on määritellä, kuinka suuri Suomen valtionvelka saa olla, ja kuinka paljon kunkin hallituksen on sopeutettava taloutta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laki perustuu osittain uuteen EU-lainsäädäntöön. Ruotsissa vastaava velkajarru on otettu käyttöön jo aiemmin.
Lyhyesti sanottuna laki määrittää, että julkinen velka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), ja pitkällä aikavälillä sen tulee laskea korkeintaan 40 prosenttiin. Jo tänä syksynä asetetaan parlamentaarinen työryhmä, joka viimeistään helmikuuhun 2026 mennessä määrittelee Suomen rahoitusaseman tavoitteen kaudelle 2027–2033.
Seuraavasta vaalikaudesta alkaen palataan yleiseen käytäntöön, jossa rahoitusaseman tavoite asetetaan parlamentaarisesti vaalikauden puolivälissä.
– Velkajarru tulee muuttamaan poliittista keskustelua. Jatkossa tiedetään jo ennen vaaleja, kuinka paljon seuraavan hallituksen on sopeutettava taloutta. Aiemmin tämä on selvinnyt vasta eduskuntavaalien jälkeen, Wickström sanoo.
Hän korostaa, että Suomen taloudellinen tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön.
– Toivon, että tämä laaja yhteisymmärrys säilyy yli puoluerajojen. On vahva poliittinen viesti, että nähdään välttämättömänä saada Suomen talous tasapainoon. Se vahvistaa Suomen asemaa rahoitusmarkkinoilla. Ei ole kestävää, että elämme vuodesta toiseen velaksi, sillä se rasittaa ennen kaikkea tulevia sukupolvia, Wickström sanoo.
Samaan aikaan Wickström painottaa, ettei talouskeskustelun pidä jäädä vain velkaan keskittymiseen.
– Toivon, että huomio kiinnittyy myös kasvuun. Emme saa valtiontaloutta kuntoon ilman talouskasvua. Siksi meidän on käytävä aktiivisempaa keskustelua siitä, miten luomme kasvua Suomeen, hän päättää.
