Ryhmäpuheenvuoro 18.2 2025. Puheen esitti edustaja Eva Biaudet.
Arvoisa puhemies,
Münchenin turvallisuuskonferenssissa Volodymyr Zelenskyj muistutti meitä sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, johon olemme yhdessä sitoutuneet. Hän puhui Suomen itärajasta Euroopan vahvimpana rajana, ja muistutti meitä siitä, että se on raja, joka suojaa kansainvälistä oikeutta. Hän kysyi: ”Do we still remember what international law is? Let’s be honest! – hän jatkoi: “The words already sound a bit faded. But I still believe, that Europe’s mission is to make sure that international law still matters.”
Rauhan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Eurooppa ja Pohjoismaat eivät tingi liberaaleista arvoistaan ja vapaudestaan nytkään, kun geopolitiikkaa johtavat tyrannit, jotka yrittävät hajottaa ja hallita voimalla. Yhteinen vastuumme globaalien ongelmien ratkaisemisesta, kuten köyhyyden vähentämisestä ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä, tarkoittaa myös turvallisuuden ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle ja parempien edellytysten antamista tuleville sukupolville.
Kaksi vuotta sitten YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman puolivälitarkastelussa 193 jäsenmaata vahvisti lupauksensa pitää kiinni ohjelman tavoitteista. Nyt on välttämätöntä työskennellä entistä tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja aloittaa vuoden 2030 jälkeisen ohjelman valmistelu, koska näyttää siltä, että vain 16 prosenttia tavoitteista saavutetaan ajoissa, ja että kolmasosa toimenpiteistä joko junnaa paikoillaan tai on kehittynyt väärään suuntaan.
Juuri nyt tarvitsemme uskoa maailman tulevaisuuteen. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on selvää, että usko tulevaisuuteen säilyy vahvana vain, jos me päättäjät pidämme kiinni kansainvälisistä lupauksistamme ja otamme vastuun siitä, että politiikka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössäkin. Suomen ruotsalainen kansanpuolue haluaa, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa jatkossakin osoittaa johtajuutta kestävän kehityksen eteen tehtävässä työssä.
YK on kuvaillut toimintaohjelman olevan eräänlainen pelastussuunnitelma, jolla vastataan ihmiskunnan suurimpiin uhkiin. Siksi oli merkittävä avunhuuto, kun YK:n pääsihteeri Antonio Guterres puolivälitarkastelun yhteydessä totesi, että tälle pelastussuunnitelmalle tarvitaan oma pelastussuunnitelma. Meillä on aihetta tyytyväisyyteen, sillä Suomi on onnistunut Agenda 2030 -tavoitteidensa saavuttamisessa kaikista maista parhaiten, mutta RKP haluaa nostaa kunnianhimon tasoa. Onko jossain muualla siihen paremmat edellytykset?
Tuskin, mutta me pystymme parempaan. Meidän on toteutettava tiekartta, jonka avulla saavutamme pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen osalta 0,7 prosentin tason BKT:stä siten, että siitä 0,2 prosenttia osoitetaan kaikista köyhimmille maille. Tässä on kyse turvallisuudesta, sotien ja konfliktien ehkäisystä sekä ympäristökatastrofien ja massiivisen maastamuuton estämisestä ja niihin sopeutumisesta. Pitkällä aikavälillä nämä resurssit ovat yhtä välttämättömiä kuin Suomen turvallisuuden parantamiseksi välittömästi tarvittavat panostukset maanpuolustukseenkin. Nämä eivät ole keskenään ristiriidassa.
RKP:lle on täysin selvää, että Suomi pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali kymmenen vuoden kuluttua, mutta kuten hallituksen selonteossa todetaan, lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla.
Arvioiden mukaan olemme globaalisti 134 vuoden päässä sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa neljästä viiteen sukupolvea. Se on aivan liian pitkä aika. Sukupuolten välinen tasa-arvo on sitä paitsi juuri nyt vaarassa heikentyä entisestään sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa. Myös tältä osin Pohjoismaiden rooli sekä edelläkävijöinä täällä kotona että suunnannäyttäjänä maailmassa on äärimmäisen tärkeä. Mutta se vaatii määrätietoista tasa-arvotyötä kaikilla tasoilla.
Arvoisa puhemies,
haluan silti muistuttaa siitä, että kansainvälisen politiikan avulla on saatu aikaan merkittäviä myönteisiä muutoksia ja otettu tärkeitä edistysaskeleita. Sen jälkeen, kun toimintaohjelma hyväksyttiin vuonna 2015, yli 800 miljoonaa ihmistä on saanut sähköt, 146 maata on saavuttanut tai saavuttamassa tavoitteen lopettaa alle viisivuotiaiden ehkäistävissä olevat kuolemat, 687 miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden piiriin, keskiluokka on kasvanut monissa kehittyvissä talouksissa ja turvalliset hygieniatilat ja hygieniapalvelut ovat yleistyneet. Edistysaskeleet ovat vaatineet panostuksia, ja ne edellyttävät määrätietoisia päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
millainen maailma on vuonna 2030, jos tavoitteita ei saavuteta? Ajaudummeko vielä kauemmas toisistamme? Elämme muuttuneessa geopoliittisessa todellisuudessa, jossa Suomen kaltaisia maita todellakin tarvitaan, ja jossa meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin.
