Lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026

Edustaja Christoffer Ingo pitämä ryhmäpuheenvuoro 10.9 2025

Arvoisa puhemies,

Nato on ja pysyy Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteisen turvallisuuden kulmakivenä. Liittokunta perustuu yksinkertaiseen, mutta vahvaan periaatteeseen; hyökkäys yhtä kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Tähän periaatteeseen sisältyy sekä vakuutus että velvollisuus. Vakuutus siitä, että kukaan ei ole yksin. Velvollisuus siitä, että kaikki kantavat vastuunsa pelotteen uskottavuudesta ja puolustuksen tehosta.

Rauhan aikana Nato työskentelee kriiseissä vaadittavan valmiuden ja yhtenäisyyden rakentamiseksi. Osoitamme liittokunnan vahvuutta yhteisillä harjoituksilla, läsnäololla ja suorituskyvyllä. Osoitamme olevamme vakavissamme.

Suomella on selkeä rooli tässä yhteisössä. Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja. Annamme Naton yhteiseen puolustukseen enemmän kuin mitä siltä vaadimme. Meillä on koko liittokuntaa vahvistavaa osaamista, kokemusta ja suorituskykyjä. Hyvä esimerkki tästä on kansainvälisesti tunnustettu osaamisemme merimiinojen raivauksessa. Se ei ole vain tekninen resurssi, vaan koko Naton strateginen voimavara.

Mainittakoon myös, että Suomen rooli Natossa liittyy siihen, mistä Natossa käytetään ilmausta High North, johon kuuluvat Arktis, Itämeri ja maamme itäiset raja-alueet. Yksi tärkeä kehittämistoimi on sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi on vahvistaa Suomen yhteyksiä länteen. Meidän tehtävämme on luoda turvallisuutta omalla alueellamme ja edistää vakautta siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Ymmärrämme maantieteellisen sijaintimme strategisen arvon, ja olemme aina olleet valmiit kantamaan siitä johtuvan vastuumme.

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteiseen puolustukseen osoittaa juuri tällaista vastuunkantoa käytännössä. Siinä ehdotetaan, että Suomi osallistuisi pysyviin merivoimaosastoihin aluksilla, henkilöstöllä ja esikuntaupseereilla. Tämä vahvistaa yhteistä varautumista, parantaa yhteistoimintakykyämme ja syventää siteitämme liittolaisiimme.

Samalla se on hyvin konkreettinen tapa turvallisuuden edistämiseksi omalla lähialueellamme, erityisesti Itämerellä, jossa Venäjän hybriditoimet ja harmaalla alueella toimiminen vaativat valppautta ja koordinoituja toimenpiteitä.

Esimerkiksi yön tapahtumat Puolassa, joissa venäläiset droonit tunkeutuivat luvattomasti Puolan ilmatilaan, muistuttavat meitä siitä todellisuudesta, jonka edessä seisomme. Venäjän toiminta on paitsi arvaamatonta myös piittaamatonta, ja se uhkaa Euroopan turvallisuutta. Tässä tilanteessa tarvitaan yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja selkeää linjaa. Meidän tulee seistä yhdessä, puolustaa yhteisiä arvojamme ja varmistaa, että turvallisuus, vapaus ja kansainvälisen oikeuden kunnioitus säilyvät vahvoina. Mikään ei saa horjuttaa yhteistä linjaamme, sillä tilanteen vakavuus edellyttää vastuullista ja yhtenäistä toimintaa.

 

Arvoisa puhemies,

näinä aikoina ei voi keskustella puolustuspolitiikasta mainitsematta myös turvatakuita. Ukrainan taistelu ei ole vain kansallinen vapaustaistelu, vaan ratkaiseva taistelu koko Euroopan turvallisuuden kannalta. Jokainen maa, joka puolustaa itsenäisyyttään hyökkäyksiä vastaan, puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Suomi on yhdessä muiden Nato-maiden ja EU:n jäsenmaiden kanssa ottanut vastuuta Ukrainan pitkäjänteisestä poliittisesta, taloudellisesta ja sotilaallisesta tukemisesta. Meidän on oltava niiden maiden joukossa, jotka selvästi ja johdonmukaisesti pyrkivät siihen, että Ukraina saisi tarvitsemansa tuen ja turvallisuusratkaisut sekä sodan aikana että sen jälkeen. Ukrainan selviytymiskyky on myös meidän turvamme, ja siksi meidän on tuettava sitä sinnikkäästi, tinkimättömästi ja näkyvästi.

 

Arvoisa puhemies,

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa valtioneuvoston selontekoa, koska Suomen toiminta Natossa ei ole symbolista. Se on entistä turvallisemman Euroopan ja vahvemman Naton rakentamista. Se osoittaa Suomen olevan luotettava ja aloitteellinen liittolainen. Se vahvistaa maamme kansallista turvallisuutta kokemuksia kartuttamalla, yhteisillä harjoituksilla ja yhteistyöllä.

 

Lähetämme selvän signaalin: Suomi on valmis, Suomi on luotettava ja Suomi osallistuu aktiivisesti vapauden, vakauden ja rauhan suojelemiseen. Ei vain omasta, vaan koko liittokunnan puolesta.

 

Kiitos!

Puolustuspoliittinen selonteko

Ryhmäpuheenvuoron pititäjä 18.6 2025 edustaja Christoffer Ingo.

Lue edellinen artikkeli