Ryhmäpuheenvuoro 4.11.2025, edustaja Ollikainen
Arvoisa puhemies,
elämme ristiriitaisia aikoja. Samalla, kun tulevaisuuden uskolle on selvästi kysyntää, monet myös kaipaavat sitä, mikä on aiemmin ollut. Moni kaipaa tuttua ja turvallista, perinteitä ja vakautta. Se on inhimillistä, muutokset herättävät sekä toivoa että pelkoa. Mutta tulevaisuus ei odota. Se luodaan tässä ja nyt – niistä päätöksistä, joita teemme, niistä arvoista, joita puolustamme ja siitä rohkeudesta, jota osoitamme uuden edessä. Tässä muutoksessa on hyvin tärkeää huolehtia siitä, että ketään ei jätetä jälkeen.
Arvoisa puhemies,
Agenda 2030 toimintaohjelma ei ole vain kokoelma kaukaisia ihanteita. Siinä on kyse ihmisten arjesta – puhtaasta vedestä ja raittiista ilmasta, koulutuksesta ja yhdenvertaisuudesta, työpaikkojen turvaamisesta ja kestävien kaupunkien ja maaseudun luomisesta. Tänäänkin esimerkiksi noin 700 miljoonaa ihmistä maailmassa, eli joka yhdestoista ihminen, joutuu elämään nälässä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, jotka menevät kouluun, vaikka eivät ole syöneet ja lapset, jotka joutuvat kokonaan jättämään koulut käymättä voidakseen auttaa perhettään elannon hankkimisessa. Pandemia osoitti globaalin ruokajärjestelmän haavoittuvuuden ja sen, miten nopeasti epätasa-arvo voi syventyä kriisien seurauksena. Agenda 2030 ohjelmassa on kyse siitä, että ketään ei jätetä jälkeen. Siksi on hyvä, että tulevaisuusvaliokunta keskittyi mietinnössään vesinäkökulmaan. Vesi liittyy lähes kaikkiin globaaleihin kestävyystavoitteisiin; terveyteen, ruuantuotantoon ja ruokaturvaan, energiantuotantoon, ekosysteemeihin ja rauhaan. Tästä kriittisestä resurssista on pidettävä hyvää huolta.
Suomessa olemme tottuneet siihen, että vedestä ei ole pulaa, mutta nyt kun valmiudesta ja varautumisesta puhutaan yhä enemmän, myös vesi-infran haavoittuvuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota samaan tapaan kuin muunkin kriittisen infrastruktuurin osalta. On tärkeää, että ajattelemme pitkäjänteisesti ja otamme vesinäkökulman vahvasti mukaan myös kuntien toimintaan esimerkiksi niiden ilmastosuunnitelmiin ja kestävään vesi-infrastruktuurin tehtäviin investointeihin, kuten hulevesien käsittelyyn ja pohjavesien suojeluun.
Lähimeremme Itämeri on todella tärkeä arkemme ja tulevaisuutemme kannalta. Itämeren valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa, että mereen kohdistuva kuormitus on hyvin suuri. Siksi maataloudesta johtuvan ravinnekuormituksen vähentäminen on tärkeää. Peltojen kipsikäsittelyn tukemista on jatkettava. On tärkeää, että pelloilla on suojakaistaleita ja että lannoitteiden, erityisesti fosforin, käyttöä säännellään tiukasti. Samalla kotimaisen ruuantuotannon toimintaedellytykset ja kannattavuus on turvattava. Erityisen tärkeää on jatkaa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jolla pyritään parantamaan Suomenlahden ja Saaristomeren tilaa. Mutta arvoisa puhemies, vesi ei itsessään tunne valtioiden rajoja, siksi emme voi tyytyä vain kansallisiin ratkaisuihin, vaan tarvitsemme yhteisiä.
Marraskuussa järjestettävässä YK:n ilmastohuippukokouksessa maailman johtajat kootaan yhteen pohtimaan ratkaisuja ilmastokysymykseen. Kymmenen vuotta sitten tehtiin historiallinen Pariisin ilmastosopimus, joka on tärkeä maapallon lämpötilan nousun hillitsemisen kannalta. Sen puitteissa kukin maa päättää omien ilmastotavoitteidensa kunnianhimon tasosta, ja meille RKP:ssä on selvää, että Suomen tulee pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali kymmenen vuoden kuluttua. Tarvitsemme paljon erilaisia toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Pääsemme eteenpäin panostamalla määrätietoisesti tutkimukseen ja kehitykseen. Mutta teknologia ei yksin ratkaise tulevaisuuden haasteita, vaan parhaat ratkaisut löydetään yhteistyöllä.
Juuri nyt näemme kehityskulun, jossa maat kääntyvät sisäänpäin yhteistyöhön hakeutumisen sijaan. Meidän on ymmärrettävä, että suuria haasteita voidaan ratkaista vain yhdessä, – hyödyntämällä kunkin omia vahvuuksia. Suomella on mahdollisuus olla edelläkävijä, ei vain kunnianhimoisten tavoitteidensa kautta, vaan myös näyttämällä, miten pienet maat voivat omalla panoksellaan edistää kansainvälisiä ratkaisuja.
Arvoisa puhemies,
nyt kun Agenda 2030 toimintaohjelman viimeiseen vuoteen on vain hetki aikaa, on meidän vaalittava sitä, mikä toimii ja uskallettava tehdä uudistuksia, jotta kestävyystyön seuraava vaihe voidaan rakentaa tämän päivän edistysaskelten pohjalta. On luotava pitkäjänteisiä, oikeudenmukaisia ja innovatiivisia tulevaisuuden ratkaisuja.
