Ryhmäpuheenvuoro 9.10.2025, edustaja Sandra Bergqvist
Arvoisa puhemies,
kulttuuripoliittinen selonteko näyttää tietä kohti Suomea, jossa 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat Suomea vahvistava, yhdistävä ja inspiroiva voima.
Tiedämme, että kulttuuri ei ole jotain sellaista, mikä tulisi vasta hyvinvoinnin, turvallisuuden ja talouden jälkeen. Kulttuuri on kaiken tämän edellytys. Kulttuuri vahvistaa maamme demokratiaa, muokkaa arvojamme ja auttaa meitä ymmärtämään sekä toisiamme että itseämme. Taiteen kautta käsittelemme vaikeita asioita, hälvennämme ennakkoluuloja ja luomme muutosmotivaatiota. Kulttuuri on investointi yhteiskunnan rakentamiseen, yhteisöömme ja tulevaisuuteemme.
Kulttuuri muutosvoimana tarkoittaa sitä, että tunnistamme kulttuurin merkityksen koko yhteiskunnan kehitykselle. Tarvitsemme taidetta ja kulttuuria oman aikamme tulkitsemiseen, mutta myös tulevaisuuden kuvittelemiseen. Nopeiden teknologisten muutosten, ilmastouhkien ja globaalin rauhattomuuden aikana juuri kulttuuri voi luoda toivoa ja yhteenkuuluvuutta. Uudistumiskyky syntyy luovuudesta, kertomuksista ja ihmisten välisistä kohtaamisista.
Kulttuurin tekijät ovat avainasemassa. Muistamme, miten pandemia paljasti hauraat rakenteet, joiden puitteissa monet taiteilijat, freelancerit ja kulttuuritoimijat toimivat. Jos haluamme kulttuurin kukoistavan, sen tekijöille on annettava vakaa toimintaympäristö, oikeudenmukaiset tulot ja selkeitä kehittymismahdollisuuksia. Tämä edellyttää uudistuksia: parempaa sosiaaliturvaa, joustavampia yhdistelmävakuutuksia ja vahvempia tekijänoikeusmalleja, jotka hyödyttävät niitä, jotka tekevät varsinaisen luomistyön.
Arvoisa puhemies,
meidän on uskallettava nähdä kulttuurisektori sinä merkittävänä elinkeinona, joka se on. Kulttuurialojen ja luovien alojen osuus BKT:stä on jo noin neljä prosenttia, ja näiden alojen kasvupotentiaali on suuri. Luovat alat ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Siksi on aivan oikein, että selonteossa esitetään nyt alalle uutta monialaista toimielintä ja rahoittajien tulevaisuusfoorumia. Tarkoituksena ei ole luoda lisää byrokratiaa, vaan vuoropuhelua, yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua.
RKP kannattaa myös selonteon selvää viestiä siitä, että kulttuuri on jokaisenoikeus. Kulttuurin on oltava kaikkien saatavilla, kielestä, iästä, taustasta, asuinpaikasta tai kukkaron paksuudesta riippumatta. Tässä ratkaisevassa asemassa on koulu, joka on Suomen suurin kulttuurilaitos. Kun lapset ja nuoret saavat kokea ja luoda taidetta elämän alkutaipaleella, ei synny pelkästään tulevaisuuden taiteilijoita, vaan myös tulevaisuuden empaattisia kansalaisia.
Kulttuurikasvatus, harrastustoiminta ja kulttuurin saatavuus sekä kaupungeissa että maaseudulla, ja molemmilla kansalliskielillä, tulee olla itsestäänselvyyksiä, ei etuoikeuksia. Suomenruotsalainen ja saamelainen kulttuuriperintö ovat osa koko Suomen kulttuurikudosta. Kielten vaaliminen on identiteetin vaalimista, ja identiteetti on elävän demokratian sydän.
Kynnys osallistua ja harjoittaa taidetta ja kulttuuria tulee olla matala. On tärkeää tarjota laaja valikoima erilaisia taiteen ja kulttuurin muotoja ja uskaltaa tehdä rajat ylittäviä yhteistöitä, esimerkiksi taiteen ja urheilun välillä. Luovuutta voi nimittäin olla hyvä käyttää myös jalkapallokentällä.
Tässä yhteydessä haluamme myös nostaa esiin kolmannen sektorin kulttuurialalla; se on ollut monille, jotka ovat esimerkkinä taiteen ja kulttuurin alalla, tärkeä alkuvaiheen alusta.
Arvoisa puhemies,
Suomen kulttuurilla on jo nykyisin kansainvälisesti vahva brändi, aina suomalaisesta designista ja musiikista elokuvaan, arkkitehtuuriin ja digitaaliseen luomiseen. Mutta meillä on vielä enemmän potentiaalia. Kun vahvistamme kulttuurin, elinkeinoelämän ja ulkopolitiikan välistä yhteistyötä, kulttuuri voi toimia tehokkaimpana pehmeän vaikutusvallan keinonamme. Se rakentaa siltoja, luo ymmärrystä ja avaa ovia. Sekä suomalaisille taiteilijoille että Suomelle maana.
Kiitos
