Ryhmäpuheenvuoro, edustaja Anders Norrback.
Arvoisa puhemies,
RKP on johdonmukaisesti korostanut sitä, että talouskasvu on saatava käyntiin. Jokainen kivi on käännettävä, ja meidän on hyödynnettävä niitä vahvuuksia, joita meillä on ympäri maata. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, lisää menestyviä yrityksiä ja meidän on houkuteltava Suomeen lisää investointeja. Aluekehittäminen on tärkeä osa tätä palapeliä. Toinen tärkeä tekijä on panostukset koulutukseen ja osaavan työvoiman ylläpitoon. Kaikkia panostuksia tarvitaan, ja siksi Suomen alueet tarvitsevat joustavuutta ja työkaluja elinvoimansa parantamiseen. Tulevaisuudenuskon luominen Suomeen tarkoittaa alueellisten erityispiirteiden huomioimista ja alueellisten vahvuuksien hyödyntämistä. Se on myös paras tapa saada tekemillemme panostuksille mahdollisimman hyvä tuotto samalla kun hyödynnämme mahdollisimman suurta vipuvaikutusta.
On hyvä, että olemme nyt tunnistaneet nykyisen aluekehittämislainsäädännön vahvuuksia ja jatkokehitystarpeita. Tarkastelussa on kuitenkin myös huomioitava Euroopan komission ehdotus seuraavaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi, joka alkaa vuodesta 2028. Olemme RKP:ssä huolissamme siitä, että mahdolliset koheesiopolitiikan muutokset voivat johtaa Suomen aluekehittämistukien leikkauksiin, mikä vaikuttaisi kielteisesti maamme kilpailukykyyn. Näitä EU-rahoja käytetään maakunnissa hyvin tärkeään korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Se, että maakunnat ovat rakennerahastojen hallintoviranomaisia, täyttää tärkeän tehtävän. Ne ovat maakunnille tärkeä alusta ja antavat niille äänen osallistua alueiden kehittämistyöhön suoraan EU:n toimielinten kanssa. Siksi haluamme, että komission ehdotuksen vaikutukset alueiden kehittämiseen arvioidaan huolellisesti.
Arvoisa puhemies,
emme voi ummistaa silmiämme niiltä geopoliittisilta muutoksilta, jotka parhaillaan muokkaavat maanosamme tulevaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että turvallisuuden, kriisinsietokyvyn, energian ja ympäristön kaltaisten teemojen on jatkossa saatava entistä enemmän painoarvoa alueiden kehittämisessä. Erityisesti nyt, kun itäraja on suljettu, on paljon tarvetta sellaisille kehittämishankkeille, jotka vahvistavat meidän yhteyksiämme muihin Pohjoismaihin, ja tämän tulee näkyä myös tulevien hankerahoitusten kohdentamisessa.
Toinen tärkeä aihe on osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen. Maassamme on monia kaupunkeja ja kuntia, joilla on monipuolinen väestörakenne esimerkiksi kielitaidon osalta, mikä tarkoittaa uusia mahdollisuuksia alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Ne on syytä hyödyntää. RKP on korostanut sitä, että korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua on tiivistettävä, jotta elinkeinoelämä saisi tarvitsemansa työvoiman, ja että opiskelijat varmasti pääsevät kiinni työelämään. Siksi on myös ratkaisevan tärkeää, että hallitus jatkaa historiallista panostustaan tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Pohjanmaalla on useita keihäänkärkiyrityksiä ja klustereita, jotka ovat merkittäviä koko Suomelle ja myös maailmanlaajuisesti. Näitä ja vastaavia alueita vahvistamalla voimme luoda ympäristöjä, joissa osaamisalueet kohtaavat ja uusia ratkaisuja, tuotteita ja yrityksiä syntyy. Myös tällä on tärkeä yhtymäkohta EU-rahoitukseen, koska jokaista EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan investoitua euroa kohden Suomi saa 1,7 euroa.
Meidän pitää siis hyödyntää kaikki mahdollisuudet.
