Ryhmäpuheenvuoro 14.4 2026, pitäjä edustaja Anders Norrback.
Arvoisa puhemies,
kansallinen ruokastrategia 2040 osoittaa selvästi, mihin suuntaan hallitus haluaa kehittää maamme ruokasektoria. Strategia tuo esiin kestävyyteen, huoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja vientiin liittyviä tärkeitä tavoitteita. RKP:lle on selvää, että ilman kannattavaa ruoantuotantoa muilla strategian tavoitteilla ei ole mitään pohjaa. Ilman kannattavuutta ei ole maatiloja, ilman maatiloja ei ole kotimaista tuotantoa ja ilman tuotantoa meillä ei ole elintarvikehuoltovarmuutta eikä vientimahdollisuuksia. Siksi strategia on toteutettava käytännön politiikassa ruoantuottajien asemaa vahvistamalla.
Syömämme ruoka tuotetaan joko Suomessa tai ulkomailla, ja sen tuottavat joko suomalaiset maanviljelijät tai ulkomaiset tuottajat. RKP:lle Suomen elintarviketuotannon turvaaminen on luonnollisesti etusijalla. Siinä on kyse myös kestävyydestä. Suomalaisessa tuotannossa on korkeat ympäristö- ja laatuvaatimukset, ja jos kotimainen tuotanto vähenee, tuotanto voi kasvaa sellaisissa maissa, joissa vaatimustaso on matalampi. Silloin ongelmien ratkaisemisen sijaan vain siirrämme niitä. Tämä koskee sekä ilmastoa että eläinten hyvinvointia, jossa Suomi tällä hetkellä on maailman kärkeä.
Kyse on myös turvallisuudesta. RKP:lle on selvää, että huoltovarmuutta ei luoda kriisin keskellä, vaan sitä on rakennettava joka päivä. Se edellyttää elinvoimaista tuotantoa koko maassa ja riittävän kannattavia maatiloja. Jokainen lakkautettu maatila heikentää valmiuttamme. Siksi investointituen toimivuus ja rahoituksen saatavuus sekä sukupolvenvaihdosten hyvät edellytykset ovat tärkeitä tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies,
strategiassa käsitellään luonnon kantokykyä, mikä on aivan oikein. Samaan aikaan suomalainen maatalous on jo monissa suhteissa kestävää ja sitä halutaan kehittää entisestään. Tarvitsemme ilmaston kannalta fiksuja ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä, mutta myös realismia muutokseen, joka on tehtävä yhdessä maanviljelijöiden kanssa, ei heidän kustannuksellaan. RKP on valmis tarkastelemaan maankäytön ohjauksen ja lannankäsittelyn uudistamisen kaltaisia toimenpiteitä, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilipanoksista. Samalla haluamme vahvistaa vesiensuojelua erityisesti Itämerellä parantamalla valumavesien käsittelyä ja esimerkiksi rakennekalkituksen kaltaisilla toimenpiteillä. Mutta muutos on tehtävä huoltovarmuutta ja maatalouden kilpailukykyä vaarantamatta.
Arvoisa puhemies,
ruokaketjun toimivuus käytännössä on toinen olennainen kysymys. Tällä hetkellä tilanne on epätasapainossa, kun kaupan neuvotteluasema on vahva ja tuottajien heikko. RKP:lle tuottajien aseman vahvistaminen on tärkeää, ja siksi on hyvä, että eduskunta käsittelee nyt elintarvikemarkkinalain muutoksia, mikä on konkreettinen askel tämän myös strategiassa mainitun epätasapainon korjaamiseksi. Siinä ei ole kyse kauppojen omien merkkien kieltämisestä, vaan oikeudenmukaisten pelisääntöjen luomisesta, mikä vahvistaa koko järjestelmää. Sekä tuottajat että kuluttajat hyötyvät siitä, että ruokaketju toimii oikeudenmukaisesti, mikä vahvistaa markkinoita.
Arvoisa puhemies,
strategiassa kiinnitetään huomiota myös mahdollisuuksiin. Suomella on hyvät edellytykset profiloitua kestävän ja laadukkaan ruoantuotannon ja vahvan osaamisen maana, ja meillä on potentiaalia viennin kasvattamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Myös kalataloudessa on paljon potentiaalia, ja RKP haluaa huolehtia ammattikalastajista, joilla on merkitystä sekä ruokaturvan että rannikkokulttuurin kannalta. Samalla valmiutemme perustuu myös osaamiseen ja perinteisiin. Mahdollisuus kalastaa, metsästää ja hyödyntää luonnon antimia on osa yhteiskuntaamme ja vahvistaa strategiassa mainittua resilienssiä.
Samalla elintarvikesektori kehittyy nopeasti. Solumaatalouden ja muiden bioteknologisten ratkaisujen kaltaisia uusia teknologioita voidaan tuoda esiin osana tulevaisuuden ruoantuotantoa. RKP:lle on tärkeää, että suhtaudumme innovaatioihin avoimin mielin ja hyödynnämme uuden teknologian mahdollisuudet. On tärkeää, että uskallamme panostaa innovaatioihin, jotka voivat täydentää ja uudistaa ruoantuotantoamme.
On myös hyvä, että maanviljelijäksi ryhtyminen kiinnostaa nuoria entistä enemmän. Meille RKP:ssä se kertoo uskosta tulevaisuuteen – ja se on myös mahdollisuus, joka meidän on hyödynnettävä näyttämällä, että elinkeinolla on tulevaisuutta.
Strategia näyttää suuntaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat kannattavuutta, turvaavat tuotannon ja luovat oikeudenmukaisuutta koko elintarvikeketjuun. Koska loppujen lopuksi tässä on kyse hyvin konkreettisesta asiasta. Siitä, että joku viljelee ruokamme, kasvattaa eläimet ja kalastaa kalat.
Lyhyesti sanottuna – maanviljelijöitä tarvitaan.
