Edustaja Henrik Wickström piti RKP eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron 26.5 2026
Arvoisa puhemies,
ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa Suomen taloudessa näkyy vihdoin varovaisia valonpilkahduksia. Kotitaloudet ovat alkaneet taas kuluttaa ja kaupankäyntitilastot osoittavat merkkejä suunnan kääntymisestä ylöspäin neljän vuoden laskukauden jälkeen. Yrityskauppoja tehdään ja uudet risteilyalus- ja jäänmurtajatilaukset vahvistavat suomalaisen teollisuuden näkymiä. Tämä on ensinnäkin hyvin tervetullutta ja lisäksi se osoittaa, että hallituksen toimet, joilla on pyritty luomaan pohjaa kasvulle, ovat oikean suuntaisia. Samaan aikaan olemme täällä tänään keskustelemassa maamme taloudellisesta alijäämästä, joka on kasvanut liian suureksi, ja olemme tammikuusta alkaen olleet EU:n niin kutsutussa alijäämämenettelyssä.
Arvoisa puhemies,
nyt on tärkeää, että talouden positiivinen vire jatkuu. Meidän on huolehdittava siitä, että talouden rattaat saadaan kunnolla pyörimään. Hallitus on tehnyt useita sopeutustoimia, ja karu tosiasia on, että velkajarru on tarpeen, jotta saamme velkaantumisen hallintaan. Mutta jos saamme talouskasvun käyntiin, myös tarve uusille sopeutuksille vähenee. Me Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä katsomme, että Suomi ei lähde nousuun pelkillä leikkauksilla. Mielestämme Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea selvän ja tulevaisuuteen keskittyvän vision siitä, miten Suomi voi vahvistua osaamiseen, innovaatioihin ja kasvuun tehtävillä investoinneilla, jotka luovat työpaikkoja, vahvistavat kilpailukykyä ja turvaavat hyvinvoinnin myös pitkällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies,
nyt myös työllisyystilanteen odotetaan parantuvan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä seuraa erityisen tarkasti, miten nuorisotyöttömyysongelma alkaa ratketa, ja on valmis ryhtymään lisätoimiin matalalla kynnyksellä sen varmistamiseksi, että suomalaisnuoret pääsevät työelämään. Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitteli jo aiemmin keväällä joukon toimenpiteitä nuorten työllistymisen edistämiseksi. On hyvä, että hallitus on tehnyt lisäpanostuksia työllistämisseteliin, ja nuorten aikuisten kannalta tärkeä täydennys kokonaisuuteen on se, että nyt mahdollistetaan avoimessa korkeakoulussa opiskeleminen ilman, että sillä olisi vaikutusta työttömyysetuuksiin. Vaikka ihmisellä olisikin jo jokin koulutus pohjalla, kannattaa olla utelias, oppia uutta ja panostaa osaamisen kehittämiseen. Siksi on myös hyvä, että hallitus selvittää, olisiko mahdollista luoda uusi yritysmalli 15–25-vuotiaille nuorille.
Arvoisa puhemies,
emme voi ummistaa silmiämme geopoliittisesti rauhattomalta maailmantilanteelta. Tähän mennessä koko 2020-luku on ollut järisyttävää aikaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu nyt neljättä vuotta, transatlanttiset suhteet ovat kiristyneet ja Israelin ja Yhdysvaltain sota Iranissa on aiheuttanut huolta maailmanmarkkinoilla. Verkottuneessa maailmantaloudessa ulkoisilta shokeilta ei voi täysin suojautua. Mutta sodista johtuva suunnattoman korkea energian hinta on tärkeä muistutus siitä, että meidän on pidettävä kurssimme ja jatkettava vihreään siirtymään panostamista. Kunnianhimoinen energiapolitiikka on myös ainut ratkaisu, joka on linjassa ilmaston kanssa. Siksi on tärkeää, että Suomi pitää kiinni ilmastotavoitteestaan ja saavuttaa hiilineutraaliuden kymmenessä vuodessa. Tätä myös maamme yritykset haluavat. Se näkyy muun muassa siinä, että viime vuonna Suomessa käynnistettiin vihreän siirtymän hankkeita yhteensä 24 miljardin euron arvosta. Tässä on paljon, mistä voi hyötyä.
Arvoisa puhemies,
nyt kun taloudessa näkyy myönteisiä merkkejä, on tärkeää, että Suomi panostaa laajaan ja monipuoliseen yritysrakenteeseen, jotta taloudellamme olisi leveät hartiat. Tällä hetkellä ulkomaanvientimme koostuu lähinnä raaka-aineista ja välituotteista. Saadaksemme enemmän irti ulkomaankaupasta ja viennistä, meidän pitäisi Ruotsin tapaan laatia kansallinen kokoaisstrategia ulkomaankauppaa ja kilpailukykyä varten ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Sen pitäisi sisältää selkeitä tavoitteita ja virstanpylväitä tavoitteiden saavuttamiselle. Toiseksi, meidän tulee jatkaa panostuksia tieteeseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotta saisimme nostettua viennin jalostusarvoa, eli meidän pitäisi bulkkitavaran sijaan viedä ulkomaille korkeaan osaamiseen perustuvia tuotteita. Korkean jalostusarvon maat kilpailevat laadulla ja osaamisella, eivät alhaisilla hinnoilla tai matalilla palkoilla. Samalla suurempi osa tuloista jää maahan palkkojen, verotulojen ja voittojen muodossa. Kolmanneksi, meidän pitäisi panostaa enemmän palveluihin ja aineettomaan omaisuuteen, sillä ne eivät ole yhtä suhdanneherkkiä ja riippuvaisia toimitusketjuista.
Arvoisa puhemies,
velkajarrua koskeva keskustelu käy edelleen kuumana. RKP:lle on selvää, että Suomen tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään sopeutustoimien varaan.
Maamme tarvitsee uudistuksia, joilla työnteosta, työllistämisestä ja yrittäjyydestä tulee kannattavaa, ja jotka samalla antavat ihmisille toivoa tulevaisuudesta.
