Politiikka A-Ö: Talous ja verotus

Hallitus on nyt saanut päätökseen viimeiset kehysneuvottelunsa vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen talous on edelleen epävarma, on ratkaisevan tärkeää, että Suomessa tehdään politiikkaa, joka vahvistaa työtä, yrittäjyyttä ja tulevaisuudenuskoa, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand kehysneuvottelujen jälkeen.

Ruotsalainen kansanpuolue on neuvotteluissa johdonmukaisesti edistänyt linjaa, jossa taloudellinen vastuullisuus yhdistyy konkreettisiin kasvu- ja työllisyystoimiin.

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

Eduskunta on tänään käynyt välikysymyskeskustelun köyhyydestä ja elinkustannuksista. Ryhmäpuheenvuorossaan kansanedustaja Sandra Bergqvist (RKP) peräsi joustavuutta myös päätöksenteossa maailmassa, jota leimaavat mullistavat maailmantapahtumat.

Keskiviikkona ryhmäpuheenjohtaja Otto Andersson piti RKP:n eduskuntaryhmän puheenvuoron valtiopäivien avauskeskustelussa. Andersson korosti puheenvuorossaan yhteistyökyvyn tarvetta.

Parlamentaarisen työn lopputulos julkisen talouden tasapainottamiseksi esiteltiin tänään. Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Vasemmistoliittoa sitoutuivat tulokseen. Sopimuksen mukaan alijäämätavoite seuraavien seitsemän vuoden aikana on 2–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä nykyisten lukujen perusteella vastaa 8–11 miljardia euroa. Lopullinen sopeutustavoite seuraavalle hallituskaudelle vahvistetaan tämän vuoden joulukuussa.

Henrik Wickström edusti RKP:n eduskuntaryhmää parlamentaarisessa työssä. Wickström on tyytyväinen siihen, että laaja parlamentaarinen enemmistö seisoo sopimuksen takana.