Eduskuntavaaliohjelma 2019

RKP:N EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2019

Ohjelman voi ladata PDF:nä tästä

Kyse on arvoista

Me Ruotsalaisessa kansanpuolueessa haluamme, että kaikilla ihmisillä on oikeus päättää omasta elämästään ja poluista, joita he haluavat kulkea. Kaikilla tulee olla vapaus unelmoida ja myös toteuttaa unelmansa. Meillä on oltava vapaus elää rauhassa, pelkäämättä – turvassa. Meidän on voitava päättää omasta ruumiistamme, uskonnostamme ja mielipiteistämme. Meillä on oltava vapaus yrittäjyyteen ja työhön. Meillä on oltava vapaus olla juuri sellaisia kuin olemme.

RKP on Suomen liberaali puolue. Puolueella on vahvat siteet Pohjoismaihin ja Eurooppaan.

Liberalismimme perustan luovat kunnioitus ihmistä, yksilön vapauksia, oikeuksia ja tasa-arvoa kohtaan sekä sosiaalinen ja maailmanlaajuinen vastuu. Vastuullinen vapaus vastaa ihmiskäsitystämme. Uskomme yksilöön ja hänen oikeuteensa ja kykyynsä itse muokata ja vaikuttaa elämäänsä.

Ruotsalainen kansanpuolue on puolue kaikille, jotka haluavat tehdä työtä kaksikielisen Suomen hyväksi. Pidämme maamme kaksikielisyyttä rikkautena ja menestystekijänä. RKP on tae kaikkien oikeudelle käyttää ja saada palveluja omalla äidinkielellään myös tulevaisuudessa.

Ruotsalainen kansanpuolue tulee aina puolustamaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme ja ­kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Haluamme lisää panostuksia koulutukseen, yhdenvertaisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kannustavan sosiaaliturvan, joka takaa kaikille kohtuulliset tulot.

Kestävä kasvu ja korkea työllisyys­aste takaavat hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä. Haluamme hillitä velkaantumista. Emme saa jättää tuleville sukupolville perinnöksi nykyistä suurempaa velkataakkaa. Emme myöskään halua korkeampia veroja, mutta haluamme lisää suomalaisia työelämään veronmaksajiksi. Tiedämme myös, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Olemme kaikki vastuussa maapallostamme ja ympäristöstämme. Ilmastokysymys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Kestävä tulevaisuus edellyttää selkeätä politiikkaa, joka kannustaa ekologisiin investointeihin, kestävään elämäntapaan ja tuotantoon.

Maailmanlaajuisessa tarkastelussa yksi asia on käynyt täysin selväksi. Pitkään itsestäänselvyytenä pitämämme perusarvot eivät enää ole sitä. Sekä idässä että lännessä, mutta myös täällä Euroopassa, aivan meidän naapurustossamme, liberaaleja arvoja haastetaan. RKP tulee aina puolustamaan liberaalia länsimaista demokratiaa. Haluamme edistää osallistamisen ja demokratian eri muotojen kehittämistä.

Me RKP:ssä vastustamme ehdottomasti vihaa ja rasismia. Sanomme EI ennakkoluuloille ja eristäytymispolitiikalle.

Me RKP:ssä asetamme humanismin itsekkyyden edelle, avoimuuden sulkeutuneisuuden edelle, ja ihmisen keskiöön hallinnon tai byrokratian sijaan. Kannatamme vahvasti kaikkien ihmisten samanarvoisuutta. Kukaan ei ole muita arvokkaampi. Kannatamme yksilön kunnioittamista ja vastustamme kaikkea sortoa ja vihaa. Kannatamme katseiden suuntaamista tulevaisuuteen ja tulevaisuudenuskon luomista – emme saa eristäytyä ja palata ajassa taaksepäin. Haluamme kaikille turvallisen arjen. Haluamme luoda menestyksekkään Suomen, jonka keskiössä on ihminen.

Yhteiskunnan rakentamisessa on pohjimmiltaan aina kyse arvoista.

Haluamme vaalia pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Vastuullinen ja kestävä pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvointimme perusta. Jotta hyvinvointia voidaan jakaa, se on ensin luotava. Velkataakan lisääminen ei ole vaihtoehto. Työpaikkojen määrän kasvu edistää paremmin hyvinvointia. Työllisyysasteen olisi oltava yli 75 prosenttia. Tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sekä poliittiselta päätöksenteolta että työmarkkinajärjestöiltä. Työmarkkinoittemme on uudistuttava.

Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi tarvitsemme yritysystävällisen yhteiskunnan, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, ja jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa. Lainsäädännön on yritystoiminnan vaikeuttamisen sijasta tuettava yrittämistä. Verotuksen on kannustettava yrittäjyyttä.

Tarvitsemme parempaa työhyvinvointia. Töissä on voitava viihtyä. Saavutamme merkittäviä säästöjä ja parannamme monien suomalaisten arkea vähentämällä sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja sairauseläkkeelle siirtymisiä.

Haluamme…

• useampien saavan töitä, että työllisyysaste on ensi hallituskaudella yli 75 prosenttia
• harjoittaa vastuullista ja kestävää pitkäjänteistä talouspolitiikkaa
• hillitä valtion velkaantumista
• valtakunnallisen ohjelman työhyvinvoinnin parantamiseksi
• tasa-arvoisemmat työmarkkinat
• kattavan perhevapaauudistuksen
• turvata oikeuden samaan palkkaan samanarvoisesta työstä sukupuolesta riippumatta
• helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista
• ottaa nuorisovarauksen käyttöön verotuksessa
• luoda pienemmille yrityksille hyvät kasvuedellytykset
• lisätä yritystemme mahdollisuuksia solmia paikallisia sopimuksia
• poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan
• antaa pitkäaikaistyöttömillä aidon mahdollisuuden palata työelämään
• tehostaa työnvälitystä sallimalla yksityisten työnvälitysten tukea julkisia TE-toimistoja, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat paremmin kohtaavat toisensa
• helpottaa osittain työkyvyttömien työntekijöiden mahdollisuuksia jäädä tai palata työelämään.
• että ulosotto ei saa olla este työnteolle tai yrittäjäksi ryhtymiselle

Verotuksemme tavoite on ylläpitää ja kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto, infrastruktuurimme ja kaikki muut meille tärkeät asiat ovat riippuvaisia verovaroista. Tarvitsemme siksi tehokasta, oikeudenmukaista ja ennakoitavissa olevaa verotusta. Verojärjestelmän on oltava mahdollisimman yksinkertainen ja läpinäkyvä, jotta kaikki kansalaiset tietävät, miksi he maksavat veroa.

Suomen kokonaisveroaste kuuluu EU-maiden korkeimpiin. Verotuksen tulisi kannustaa työntekoon ja yritystoimintaan sekä edistää taloudellista kasvua. Työn verotusta tulisi Suomessa helpottaa OECD:n suositusten mukaisesti.

Haluamme…

• että palkansaajalle jää palkastaan enemmän käteen eli, että tuloverotus kannustaa työntekoon
• edistää yrittäjyyttä pitämällä yhteisöveron kilpailukykyisellä tasolla
• tukea perheyrittäjyyttä poistamalla perintö- ja lahjaverot yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä
• korvata perintö- ja lahjaverot tulevaisuudessa verolla, joka lankeaa maksettavaksi vasta, kun perintö myydään edelleen
• yksityishenkilöiden investointien kasvuyrityksiin olevan tietyiltä osin vähennyskelpoisia tuloverotuksessa
• yksityishenkilöiden lahjoitukset korkeakouluille vähennyskelpoisiksi
• ettei kiinteistöverorasite ole kohtuuton esim. pientalojen omistajille
• torjua harmaata taloutta ja aggressiivista verosuunnittelua
• korottaa kotitalousvähennystä.

Koulutus on yksi vakauden vahvimmista tukipilareista.

Kaikilla oppilailla on oltava oikeus opiskella terveessä koulussa ja saada opetusta äidinkielellään pätevien opettajien toimesta. Sinun on voitava luottaa siihen, että sinulla perhetaustastasi riippumatta on mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Sinulla on myös oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen, jotta voit saada uuden työn itsellesi.

Suomen menestys perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen. Maksuton, korkeatasoinen koulutus on paras tapa luoda yhdenvertaiset edellytykset kaikille. Harkitsemattomien leikkausten sijaan haluamme harkittuja pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskuntavaalit ovat mitä suurimmassa määrin koulutusvaalit. RKP on Suomen todellinen sivistyspuolue.

Haluamme…

• kaikille kolme vuotta täyttäneille oikeuden neljän tunnin maksuttomaan varhaiskasvatukseen päivittäin
• palauttaa oikeuden subjektiiviseen päivähoitoon
• kaksivuotisen esikoulun
• edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa
• että koulu on turvallinen ja viihtyisä paikka sekä oppilaille että opettajille ja muulle henkilökunnalle
• turvata hyvän oppilashuollon ja monipuolisen tuen saatavuuden koko oppimispolun aikana. Erityisopettajia, kuraattoreita ja psykologeja on oltava käytettävissä jo varhaiskasvatuksessa
• että kolmiportaisen tuen oppilaalle annettavan suunnatun tuen eri muodot toimivat varmasti myös käytännössä
• että koulu antaa yhdenvertaiset edellytykset kaikille lapsille. Koulun on tuettava ja kannustettava oppilasta, ja tarjottava samalla tarvittaessa myös suurempia haasteita ja mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin
• kehittää ruotsin kielen opetuksen sisältöä siten, että se kiinnostaa enemmän suomenkielisiä oppilaita
• ruotsinkielisten koululaisten oppivan hyvää suomea koulussa
• kehittää kaksikielisten koululaisten mahdollisuutta äidinkielenomaiseen suomen kielen opetukseen
• että kaikilla 9. vuosiluokan käyneillä on hyvä luku-, lasku- ja kirjoitustaito sekä kyky ilmaista itseään suullisesti. Haluamme murtaa kehityksen, joka johtaa etenkin poikien jäämiseen ulkopuolelle
• kaikkien saavan päättötodistuksen. Jotta tähän päästäisiin, tarvitaan joustavia, yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja – keskeisessä asemassa tässä työssä ovat esimerkiksi nuorisopajat, kolmas sektori ja työpaikat yhteistyössä aktiivisen opinto-ohjauksen ja moniammatillisten oppilashuoltotiimien kanssa
• kehittää jo olemassa olevia opintopolkuja, kuten esimerkiksi kymmenettä luokkaa, oppisopimus- ja kuntouttavaa toimintaa
• turvata pätevien opettajien ja lastentarhanopettajien saatavuuden
• turvata oikeuden ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin
• että toisen asteen koulutus eli lukio- ja ammattikoulutus on maksutonta
• laaja-alaisen, yleissivistävän koulutuksen antavan lukion ja konkreettisia ammatillisia valmiuksia antavan ammattikoulutuksen
• ottaa käyttöön lähiopetustakuun, jotta kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on riittävästi lähiopetusta
• maksuttoman korkeakoulun myös tulevaisuudessa
• turvata vapaan sivistystyön eli kansalaisopistojen, aikuisopistojen, työväenopistojen ja kansankorkeakoulujen toimintaedellytykset
• taata kaikille mahdollisuuden jatkokoulutukseen uuden työn saamiseksi
• edistää jatkuvaa oppimista – rahoituspohjaa on laajennettava. Haluamme, että kolmikantayhteistyössä laaditaan malli, jossa työnantaja ja –tekijä sekä koulutusta tarvitseva osallistuvat rahoitukseen
• turvata korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä – monien erilaisten lyhytaikaisten hankkeiden sijaan tarvitaan riittävää perusrahoitusta
• että julkinen ja yksityinen rahoitus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatioihin on vuonna 2025 neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta
• korottaa opintorahan määrää ja nostaa opintotuen tulorajoja 50 prosentilla.

Haluamme, että suomalaiset voivat hyvin.

Hyvät vapaa-ajan harrastukset ovat keskeisessä osassa hyvinvointia kehitettäessä. Tarvitsemme siksi riittävää liikunta- ja kulttuuritarjontaa.

Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien yhdistysten maa. Vapaaehtoistoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Kulttuuri-, urheilu-, kotiseutu- ja yhdistystoiminta vahvistavat identiteettiä ja sosiaalista pääomaa, ja niillä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme.

Haluamme…

• luoda edellytykset yhdenvertaisiin ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa ja muita vapaa-ajan harrastuksia
• lisätä suomalaisten liikuntaa ja sen myötä hyvinvointia
• aktiivisia toimenpiteitä päihderiippuvuuden ehkäisemiseksi
• terveitä kouluja, ikäihmisten palvelutaloja ja muita julkisia rakennuksia
• turvata yhdistysten toiminnan verovapaudella ja välttämällä turhaa byrokratiaa lupa- ja ilmoitusmenettelyssä
• että kulttuuria tuetaan, mutta ei johdeta, valtion toimesta
• turvata pienempien teattereiden toimintaedellytykset
• kulttuuripolitiikkaa, joka edistää lisääntyvää monimuotoisuutta ja laajempaa kulttuuritarjontaa
• hyvät toimintaedellytykset kulttuurilaitoksillemme ja että Svenska Teatern saa kansallisteatterin statuksen.

Kaikilla on oikeus korkeatasoiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon kotipaikasta ja tuloista riippumatta.

Sinun on sairastuessasi päästävä nopeasti lääkäriin riippumatta siitä, missä asut ja miten paksu lompakkosi on. Hoidon ja hoivan saanti on turvattava molemmilla kansalliskielillämme, ruotsiksi ja suomeksi.
Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen, mutta se ei saa heikentää palveluja, vaan sen pitää parantaa niitä. RKP asettaa ihmisen keskiöön. Siksi myös sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen on perustuttava potilaan tarpeisiin, eikä valtapoliittisiin intresseihin. Se, mikä ei toimi, on korjattava. Tarvitsemme pitkälle erikoistuneita yliopistosairaaloita ja hyvin toimivia keskussairaaloita. Haluamme, että Porvoon, Raaseporin ja Pietarsaaren sairaaloiden kaltaisten pienempien sairaaloiden toimintaedellytykset turvataan. Hoitojonot eivät lyhene uutta hallintoa luomalla, vaan ensi sijassa lisäämällä terveyskeskuslääkäreiden määrää. Sosiaali- ja tervydenhuollossa on otettava huomioon myös alueelliset erityispiirteet. Olemme kyllästyneet ylimieliseen asenteeseen tarpeesta saada hoito- ja hoivapalveluja ruotsin kielellä.
Mielenterveysongelmat ovat yksi uusista kansansairauksistamme. Mielenterveyden edistäminen olisi siksi nostettava korkealle tärkeysjärjestyksessä.

Haluamme…

• sinun sairastuessasi pääsevän nopeasti lääkäriin riippumatta siitä, missä asut ja miten paksu lompakkosi on
• lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin
• hoitotakuun parantamista siten, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin ilman pitkiä jonotusaikoja
• turvata tasa-arvoiset hoitopalvelut
• turvata alaikäisten ruotsinkieliset päihdepalvelut
• nostaa mielenterveyden kansalliseksi kärkihankkeeksi
• matalan kynnyksen avun hakemiseen – mielenterveyspalvelujen saatavuus ja laajuus on turvattava
• lisää psykiatrisia sairaanhoitajia terveyskeskuksiin
• että psykiatrinen hoito annetaan potilaan omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi
• turvata riittävän määrän psykoterapeutteja
• lähimpien päivystävien sairaaloiden sijaitsevan kohtuullisen matkan päässä potilaista
• laajan ympärivuorokautisen päivystyksen Vaasan keskussairaalaan
• myös pienemmille sairaaloille oikeuden suorittaa tavanomaisia päiväkirurgisia leikkauksia ja vastata ympärivuorokautisesta yleispäivystyksestä
• turvata liikuntaesteisten ja erityspalveluja tarvitsevien oikeudet hoitopalveluihin
• paperittomille oikeuden terveydenhoitopalveluihin ja koulutukseen
• aborttilainsäädännön muuttamista nykyistä käytäntöä vastaavaksi, jotta kunnioitus naisten itsemääräämisoikeutta kohtaan on keskiössä

Suomen on tehtävä töitä sen eteen, ettei ilmasto lämpene 1,5 astetta enempää eli ylitä IPCC:n suosituksia.

Tavoitteemme on, että Suomi on hiilineutraali valtio 2035. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen edellyttää kunnianhimoisia päästötavoitteita ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansallisella ja paikallisella tasolla sekä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvitaan selkeitä ja toteuttamiskelpoisia tavoitteita. Suomen tulee olla eturivissä vihreän ja kestävän teknologian kehittämisedellytysten ja käytön suhteen.

Meillä on erityinen vastuu muista elävistä olennoista ja kasvillisuudesta. Meidän on vaalittava ekosysteemejämme ja lajien monimuotoisuutta sekä luonnonvarojamme siten, että myös tulevat sukupolvet voivat iloita niistä.

Haluamme…

• luopua kivihiilen käytöstä seuraavalla vuosikymmenellä ja lisätä uusiutuvan energian osuutta sekä tuotannossa että kulutussektorilla
• luopua 2030-luvulla fossiilisista polttoaineista energiatuotannossa
• selkeitä panostuksia uuteen tekniikkaan, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, jotka lisäävät energia- ja resurssitehokkuuttamme sekä vähentävät energiatarpeita
• luoda yrityksille edellytyksiä innovatiiviseen toimintaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Se edellyttää pitkän tähtäimen politiikkaa, jotta yritykset uskaltavat investoida, kehittää, työllistää ja saada vientimahdollisuuksia
• taloudellisten ohjausmenetelmien edistävän kestäviä valintoja ja tukevan ympäristö- ja ilmastotavoitteitamme
• Suomen osallistuvan aktiivisesti EU:n tavoitteiden muotoilemiseen päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi
• EU:n kasvihuonepäästöjen olevan 55 % alhaisemmat viimeistään 2030 verrattuna vuoden 1990 tasoon
• luoda maailmanlaajuisen ja kattavan järjestelmän päästökaupalle päästöjen viennin estämiseksi EU:n rajojen ulkopuolelle
• vähentää liikenteen päästöjä toimivalla julkisella liikenteellä, uusimalla autokantaa, lisäämällä sähköautojen määrää sekä ympäristöystävällisten ja vähäpäästöisten autojen osuutta verotuksellisin keinoin ja kehittämällä infrastruktuuria sekä parantamalla latausasemien saatavuutta
• edistää siirtymistä sähkö- ja muihin vähäpäästöisiin autoihin muun muassa kannustamalla verotuksellisin keinoin yritysautokannan tämän suuntaista uusimista
• että kaikki uudet rakennukset ovat energiatehokkaita ja että puusta rakentaminen lisääntyy. Haluamme kannustaa talonomistajia kunnostamaan talojaan lämpöhukan vähentämiseksi ja rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi
• että tuotteiden ja rakennusten ympäristövaikutukset arvioidaan niiden koko elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, jakeluun ja käyttöön sekä lopulliseen jätteenkäsittelyyn
• huolehtia siitä, että EU:n ohjeita kertakäyttöisten muovisten artikkeleiden käyttökiellosta noudatetaan tehokkaasti ja että muovin kierrätystä tehostetaan merkittävästi
• edistää jakotaloutta ja vahvistaa mahdollisuuksiamme tehdä perusteltuja päätöksiä kulutuksemme ympäristö- ja ilmastovaikutuksista
• luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, että Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi tehtäviä toimenpiteitä jatketaan voimallisesti
• että Suomi hiilinieluja laskettaessa pyrkii ratkaisuihin, jotka perustuvat tutkimukseen ja oikeudenmukaiseen metsien kansallisten olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimiseen
• vahvistaa hiilinielujamme pitkäjännitteisellä maa- ja metsätaloudella sekä aktiivisella metsänhoidolla
• että kalastus on pitkäjänteistä ja kestävää.

Kenenkään ei pidä Suomessa pudota väliin, eikä elää pelossa.

Haluamme kestävällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan, jossa myöskään kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei unohdeta. Meidän on pysäytettävä yhteiskunnan eriarvoistuminen. Haluamme torjua ja ehkäistä syrjäytymistä.

Sosiaaliturvamme on uudistamisen tarpeessa. Sosiaaliturvan on oltava kannustava. Työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavampaa kuin työstä kieltäytymisen. Sosiaaliturvan on kuitenkin samanaikaisesti taattava kohtuullinen toimeentulo kaikille. Sosiaaliturva on uudistettava osana suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös perhevapaat, varhaiskasvatus ja verotus.

Poliisin, pelastus- ja oikeustoimen resurssit on turvattava.

Haluamme…

• kannustavan sosiaaliturvan, joka takaa kaikille riittävän toimeentulon – tarvitsemme sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen
• että lääke-, sairaanhoito- ja matkakustannuksille otetaan käyttöön yhteinen kustannuskatto
• toimivan Kela-taksijärjestelmän
• poliisin ja pelastustoimen olevan saatavilla kaikkialla maassamme
• turvata poliisin, syyttäjän ja oikeustoimen resurssien riittävyyden
• ehkäistä ja puuttua pari- ja lähisuhdeväkivaltaan muun muassa tehostamalla lähestymiskieltoa
• lisää turvakoteja ja raiskauskriisikeskuksia
• seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen
• ehkäistä kunniaväkivaltaa ja alistamista
• ehkäistä ja estää naisten sukuelinten silpomista
• että poikien ympärileikkauksesta säädetään laissa
• auttaa ja suojella ihmiskaupan uhreja ja vähentää seksikaupan kysyntää
• uusia translain siten, että se vastaa kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia
• ehkäistä nettivihaa
• toimenpiteitä nettirikollisuuden vähentämiseksi etenkin lapsiin ja nuoriin verkossa kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi
• kohdentaa riittävästi resursseja velkaneuvontaan ja kohtuullistaa maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloaikaa
• että eteenkin julkisten palveluiden osalta on mahdollisuus saada asiakaspalvelua kasvokkain
• aktiivisia toimenpiteitä peliriippuvuuden ehkäisyyn ja hoitoon.

Haluamme ikäystävällisen yhteiskunnan, jossa ikäihmiset voivat tuntea olevansa turvassa.

Sinun on vanhetessasi voitava asua turvallisesti omassa kodissasi niin pitkään kuin itse haluat. Kun sitten et enää voi asua kotona, sinulle on löydyttävä turvallinen uusi asuinpaikka. Turvallisuuden tunteen kannalta on tärkeätä, että ikääntyessään saa palvelua omalla äidinkielellään. Se on varmistettava.

Haluamme…

• toimivan kotihoidon ja kotisairaanhoidon
• että sinulle löytyy uusi kodinomainen asuinpaikka, kun et enää voi asua kotona. Siksi kohtuuhintaisia erilaisia tukiasuntopaikkoja on oltava riittävästi
• kaikille omaishoitajille yhtäläisen oikeuden korvaukseen ja lepoon. Omaishoitajien hoitopalkkio siirtyy Kelalle
• että ikääntyneitä kannustetaan ja heille annetaan mahdollisuus digitaalisen tekniikan, virtuaaliverkkojen ja verkkopohjaisten terveysportaalien käytön jatkokoulutukseen
• ikääntyneiden neuvonta- ja verkkopalvelut löytyvät ruotsiksi ja suomeksi ja että ne ovat ymmärrettävässä muodossa, helposti löydettävissä ja helppokäyttöisiä
• että kunnallisilla vanhusneuvostoilla on aidosti vaikutusvaltaa senioripalveluja kehitettäessä
• että myös eläkkeelle jäännin jälkeen on aidosti mahdollista osallistua työelämään
• vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä
• perustaa kansallisen vanhusasiavaltuutetun viran
• takuueläkkeen, joka takaa kohtuullisen toimeentulon
• edistää mahdollisuuksia vapaehtoistyöhön vanhustenhuollossa

Haluamme, että kaikille lapsille tarjotaan yhdenvertainen ja hyvä alku elämälle.

Kaikilla lapsilla on oikeus korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen taustasta riippumatta. Vanhempien pitää myös helpommin voida joustavasti yhdistää perhe- ja työelämä. Haluamme vähentää kasvussa olevaa lapsiköyhyyttä.

Rima on mielestämme asetettava korkealle – Suomen pitää olla maailman lapsiystävällisin maa. Tarvitsemme siksi nyt vahvaa poliittista tahtoa, jotta voimme muokata yhteiskuntaamme vielä lapsiystävällisempään suuntaan.

Haluamme…

• uudistaa perhevapaat 6+6+6 mallin mukaisesti
• palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja antaa jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle lapselle oikeuden neljän tuntiin maksutonta varhaiskasvatusta päivässä
• kaikille vuosikurssien 1-6 oppilaille mahdollisuuden osallistua iltapäivä- tai muuhun johdettuun toimintaan, myös koulujen loma-aikoina
• helpottaa yksinhuoltajien tilannetta poistamalla toimeentulotuen ja lapsilisän yksinhuoltajalisän välisen kytköksen
• panostaa ennakoivaan ja etsivään nuorisotyöhön syrjäytymisen ehkäisemiseksi
• parantaa eroperheiden lasten tilannetta mahdollistamalla kaksi kotiosoitetta
• turvata lastensuojelun riittävät resurssit
• panostaa lapsiperheiden ehkäisevään hoitoon ja kotiapuun
• nostaa huostaanotettujen nuorten jälkihuollon ikärajan 21 vuodesta 25 vuoteen
• että lapsia koskevien päätösten vaikutusarviointi tehdään etukäteen
• parantaa eri viranomaisten poikkihallinnollista (koulu, varhaiskasvatus, sosiaalihuolto, poliisi ym.) yhteistyötä lasten etujen turvaamiseksi
• että käyttöön otetaan harrasteseteli, joka antaa kaikille lapsille mahdollisuuden ainakin yhteen harrastukseen.

Suomen kaksikielisyys on ainutlaatuinen rikkaus, jota on vaalittava huolella.

Haluamme Suomen, jossa kaikilla on mahdollisuus elää arjessaan kahdella kansalliskielellämme, ruotsiksi ja suomeksi.

Suomen kielilainsäädäntö on maailman paras, mutta me haluamme, että sitä noudatetaan myös käytännössä. Kaksikielisyys edellyttää sekä poliittista tahtoa että myönteistä asennetta.

Haluamme…

• RKP:n aloitteesta laaditun kansallis­kielistrategian päivittämistä ja ­kehittämistä
• taata kaikille sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut maamme kummallakin kansalliskielellä, ruotsiksi ja suomeksi
• aikaistaa koulujen kieltenopetusta sekä lisätä panostuksia kielikylpy-, kielisuihku- ja muihin toimiviin kieltenopetusmenetelmiin
• sinun voivan aina luottaa siihen, että tuomioistuimissamme sekä ulosottotoimen ja poliisin kanssa asioidessasi saat asiallista kohtelua suomeksi ja ruotsiksi
• edistää suomenruotsalaista kulttuuriautonomiaa, joka tarjoaa ruotsinkielisiä ratkaisuja sivistystoimen, kulttuurin, yhdistys- ja järjestötoiminnan sekä tiedotusvälineiden ja kirkon puitteissa
• maahanmuuttajien kotouttamisen voivan tapahtua sekä ruotsiksi että suomeksi
• että julkisen palvelun ohjelmia on tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä, ja että ne ovat helposti myös erityisryhmien saavutettavissa. Haluamme enemmän ruotsinkielisiä ja pohjoismaisia tv-ohjelmia YLE FEM-kanavalle sekä parempia tekstityksiä
• säilyttää ja vahvistaa suomenruotsalaista viittomakieltä
• että laki- ja muussa valmistelussa jo varhaisessa vaiheessa tehdään kielellisten vaikutusten arviointi
• että ruotsia osaavia poliiseja, hälytyskeskusoperaattoreita sekä muuta henkilökuntaa koulutetaan riittävä määrä
• sekä suomeksi että ruotsiksi toimivan potilastietojärjestelmän
• riittävän kannustavan kielilisän
• että Finlands svenska Folktingetin resurssit turvataan
• kannustaa valtion virkamiehiä ja kunnallisia viranhaltijoita kehittämään ruotsin kielen taitoaan
• että ruotsinkieliset palvelut on oltava tosi­asiallisesti saatavilla

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, josta voi seurata monia etuja varsinkin talouden ja ilmaston kannalta.

Etenkin kaupunkien kehityksellä talouden, kasvun ja työllisyyden osa-alueilla on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle.

RKP vaalii kaikkia Suomen kaupunkeja koosta riippumatta. Kaupungit ovat olemassa ihmisiä varten. Haluamme luoda viihtyisiä, turvallisia ja jännittäviä kaupunkialueita, jotka saattavat ihmisiä yhteen ja auttavat torjumaan eriarvoistumista. Kaupunkipolitiikka käsittää monia eri toimialoja, joiden toimintaa olisi koordinoitava paremmin. Kaupungit tarvitsevat menestyäkseen toimivan kaupunkiseudun sekä vahvan maaseudun.

Haluamme…

• helpottaa yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä antamalla kaupungeille enemmän päätäntävaltaa omien työnvälitystensä suhteen. Osaavan työvoiman puute on haaste myös kaupungeille
• torjua eriarvoistumista kaupungeissamme
• että kaupunkisuunnittelua sujuvoitetaan ja nopeutetaan. Haluamme helpottaa rakentamista. Kaavoitettujen tonttien saatavuudella on ratkaiseva merkitys asuntomarkkinoiden toimivuudelle
• lisää asuntoja ja edullisempaa asumista
• kaupunkien voivan toimia uusiin innovaatioihin ja kulttuuriin innostavina alueina. Kaupungeissa on voitava testata erilaisia pilottihankkeita ennen suurempien muutosten toteuttamista kansallisella tasolla
• kaupunkien ja valtion välisen koordinoinnin lisäämistä sekä kaupunkien sisäisen että kaupunkien välisen toimivan ja joustavan infrastruktuurin turvaamiseksi
• Helsingin seudun voivan kehittyä omine erityispiirteineen selviytyäkseen kilpailussa muiden suurempien kansainvälisten suurkaupunkien kanssa. Hyvin menestyvä Helsingin seutu on koko Suomen etu.

Haluamme elävän maaseudun ja saariston.

Arkisen elämän, työnteon ja yrittäjyyden on oltava helppoa maaseudulla. Siksi tarvitsemme nykyaikaista alue- ja maaseutupolitiikkaa, joka antaa alueille mahdollisuuden kehittää omia erityispiirteitään ja vahvuuksiaan. Valtio on tässä työssä avainasemassa voidessaan mahdollistaa ja luoda edellytyksiä esimerkiksi panostuksiin infrastruktuuriin ja hyviin liikenneyhteyksiin.

Tarvitsemme vahvaa, ympäristö- ja ilmastoystävällistä kotimaista raaka-aine- ja elintarviketuotantoa. Kestävää maa- ja metsätaloutta on siksi voitava harjoittaa kannattavasti ottaen huomioon haasteelliset pohjoiset olosuhteemme.

Haluamme…

• vahvistaa alueiden ja paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia omien erityispiirteittensä mukaiseen kehitykseen
• kansallisella tasolla poistaa mahdollisia esteitä ja mahdollistaa itsenäisen ja globaalin alueellisen kehityksen
• taata hyvät liikenneyhteydet ja infrastruktuurin elinvoiman ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamiseksi
• mahdollistaa rakentamisen, asumisen ja työskentelyn maaseudulla ja saaristossa ilman ylimääräistä byrokratiaa
• lisätä mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajanasuntoa vakituiseen asumiseen, ja että kaksoisasuminen otetaan huomioon kunnallisverotusjärjestelmässä
• varmistaa, että voimme ylläpitää Suomessa kestävää ja kannattavaa maa- ja metsätaloutta, kotimaista kasvihuoneviljelyä, turkistarhausta ja kalastuselinkeinoa
• vähentää maatalouden byrokratiaa
• että saamelaisten oikeus perinteisiin elinkeinoihinsa, kuten poronhoitoon, turvataan
• vahvistaa tuottajien roolia elintarvikeketjussa ja edistää panostuksia lähiruokaan ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen
• että Suomessa harjoitetaan aktiivista ja taloudellisesti, sosiaalisesti sekä ekoloogisesti kestävää metsätaloutta, joka sekä luo vaurautta, sitoo hiilidioksidia että hillitsee ilmastonmuutosta
• että lupien saantia esimerkiksi  merimetson ja hylkeen  suojelumetsästykseen yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan ottaen huomioon todelliset paikalliset olosuhteet. Ihmisten huoli esimerkiksi susista ja merimetsoista on otettava vakavasti
• että susien kaatamisesta on oltava samat säännöt kaikkialla Suomessa kuin poronhoitoalueella.

Toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri ovat täysin ratkaisevassa asemassa Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle.

Hyvä infrastruktuuri on elinehto Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden menestykselle. Toimiva liikennepolitiikka palvelee yksilöä hänen matkoillaan kotoa töihin, opiskelemaan tai vapaa-ajan harrastuksiin.

Liikenne ja viestintä ovat murrosvaiheessa. Digitalisaatiolla, tekoälyllä ja robotiikalla on yhä suurempi merkitys. Peräänkuulutamme siksi rohkeaa uudisajattelua liikennesektorilla ja toivotamme kaikki uutta tekniikkaa koskevat kokeilut tervetulleiksi.

Valtiollisten liikennehankkeiden rahoituspolitiikan on oltava tasapainoisempaa ja vastattava tarvetta erilaisiin liikenneratkaisuihin eri alueilla maassamme.

Haluamme…

• että rataverkkoamme täydennetään sekä uusilla rataosuuksilla että kehittämällä nykyisiä rataosuuksia
• että maantiemme pidetään kunnossa. Teiden kunnossapitoon on panostettava ja saatava resursseja
• toimivan teiden talvikunnossapidon, aurauksen ja liukkauden torjunnan kaikkialla maassamme
• Helsinki-Vantaan lentokentän aseman kehittämistä tärkeänä maailmanlaajuisen lentoliikenteen solmukohtana ja, että alueellisten lentokenttien toimintaedellytykset turvataan, ja että meillä on riittävästi lentoja lentokentillemme
• mahdollisimman houkuttelevan joukkoliikenteen sekä aikataulujen että kustannusten osalta
• turvata toimivan saaristoliikenteen
• että satamamme ja meriväylämme pidetään hyvässä kunnossa ulkomaankauppamme turvaamiseksi
• turvata räätälöidyillä ratkaisuilla kuljetuspalvelujen saatavuuden haja-asutusalueilla
• taata hyvät tietoliikenneyhteydet kaikkialla Suomessa, pääasiassa valokuituverkon välityksellä
• Suomen olevan edelläkävijä yhteiskunnan digitalisaatiossa
• että jakamistalouden ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään kuljetusalalla
• turvata kaikkien mahdollisuuden liikkumiseen siten, etteivät yksityisautoilijat joudu kärsimään kohtuuttomasti etenkään alueilla, joilla ei ole kattavia joukkoliikennepalveluja
• käytännössä hyvin toimivan taksijärjestelmän sekä luotettavia ja turvallisia Kela-taksipalveluja
• selvittää uusia rahoitusmalleja ja uusia liikenneratkaisuja

Suomen paikka on lännessä ja muut Pohjoismaat ovat lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanimme.

Tekemällä yhteistyötä alueellisella tasolla Pohjoismaissa, Euroopassa ja transatlanttisella tasolla sekä maailmanlaajuisesti, menestymme paremmin kuin yksin. Mielestämme Pohjoismaiden pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän yhteistyötä kansainvälisellä näyttämöllä. Pohjoismaista hyvinvointimallia voitaisiin aktiivisemmin esitellä kansainvälisissä yhteyksissä.

Pohjoismaista pitää tulla maailman parhaiten integroitu alue. Pohjoismaista yhteistyötä yhä vaikeuttavat rajaesteet on poistettava. Asumista, opiskelua sekä muuttoa maiden välillä helpottavan pohjoismaisen sähköisen henkilökortin kehittämistyötä on jatkettava. Pohjoismaiden on kuljettava digitalisaation eturintamassa. Rajaesteet ja byrokratia poistuvat älykkäiden digitaalisten ratkaisujen ansiosta. Haluamme panostaa uusiin ratkaisumalleihin, jotka helpottavat pohjoismaalaisten mahdollisuuksia työskennellä, asua, opiskella ja muuttaa maidemme välillä.

Haluamme…

• Pohjoismaiden lisäävän yhteistyötään Euroopassa, transatlanttisella tasolla ja maailmanlaajuisesti
• Pohjoismaiden yhdessä esittelevän pohjoismaista hyvinvointimallia ja tasa-arvoisuutta kansainvälisissä yhteyksissä
• että Pohjoismaista tulee maailman integroitunein alue
• ottaa sähköisen pohjoismaisen henkilökortin käyttöön tulevalla hallituskaudella
• priorisoida pohjoismaista koulutus-, puolustus- ja ympäristöyhteistyötä.

Suomen on oltava kansainvälisessä yhteistyössä luotettava toimija ja valtio, joka kantaa vastuunsa kehitysapupolitiikasta sekä kansainvälisestä ihmisoikeusarkkitehtuurista.

Se on tehtävä kotikentällä ottamalla vastaan omista kodeistaan pakenemaan joutuneet, mutta myös osallistumalla aktiivisesti maailmanlaajuisten ympäristö-, ilmasto- ja kehitysasioiden hoitoon sekä antamalla kehitysmaille kokonaisvaltaista taloudellista tukea.

Haluamme vieraanvaraisen Suomen. Inhimillisyys ja suvaitsevaisuus ovat maahanmuuttopolitiikkamme perusta. Kotouttamispolitiikkamme neljä tukipilaria ovat; kieli, työ, koulutus ja yhteisöllisyys.

Haluamme…

• että kehitysaputavoitteemme on 0,7 prosenttia BKT:sta
• Suomen ja EU:n kehitysapupolitiikassaan tukevan maita korruptiota ehkäisevän paremman ja avoimemman hallinnon kehittämisessä
• että kehitysapupolitiikkamme perustan muodostavat ihmisoikeudet, lasten ja naisten oikeus koulutukseen sekä demokratian kehittäminen
• yritysten sitoutuvan kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko tuotantoketjun osalta
• että Suomi aluksi ottaa vastaan 2 500 kiintiöpakolaista vuodessa
• että humanitaarinen suoja palautetaan käyttöön oleskeluluvan myöntämisen perusteena
• perheiden yhdistämisen toimivaksi
• turvapaikanhakijoille oikeuden riittävään oikeusapuun
• tietoisia panostuksia kotouttamiseen
• että kaikki vasta Suomeen saapuneet saavat työ- tai opiskelupaikan, johon mennä tunteakseen yhteenkuuluvuutta ja oppiakseen jommankumman kotimaisista kielistä
• turvapaikanhakijoille oikeuden äitiyspakkaukseen
• edistää ILOn eli Kansainvälisen työjärjestön julistusta alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten oikeuksien vahvistamisesta
• että saamelaiskäräjälaki uudistetaan
• luoda oikeudenmukaisen kauppapolitiikan, jonka tavoitteena on kehitysmaiden vahvistaminen.

Tarvitsemme enemmän eurooppaa, emme vähempää

RKP on Suomen EU-myönteisin puolue. Suomen on oltava eturintamassa kehittämässä nykyaikaisempaa, tasa-arvoisempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää EU:ta, joka puolustaa yhteisiä arvoja ihmisoikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja demokratiasta. Suomen on mielestämme oltava aloitteellinen ja rakentava vaikuttaja EU:ssa. Olisi hyvä, jos pohjoismaiset EU-maat tekisivät vielä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä yhteisten etujen ajamiseksi.

EU:n pitää olla yhdistävä rauhaa, hyvinvointia, vakautta ja oikeutta Euroopassa ja muualla maailmassa edistävä poliittinen voima. EU:n tulee keskittyä kaikille yhteisiin asioihin, kuten ihmisoikeuksiin, vapauteen, rauhaan, kaupankäyntiin, ilmastoon ja osaamiseen. EU:n perusarvoja, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan tällä hetkellä monilta tahoilta. On välttämätöntä ja tärkeätä, että Suomi pysyy kannassaan ja puolustaa liberaaleja, länsimaisia arvoja.

Haluamme…

• että Suomi on aloitteellinen ja rakentava toimija EU:ssa
• kaikkien EU:n jäsenmaiden sitoutuvan EU:n yhteiseen arvopohjaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näiden arvojen turvaamiseksi on oltava menetelmiä, joita käytetään jonkun toimiessa arvojen vastaisesti
• EU:n kaikkiin toimielimiin pohjoismaisen hallintokulttuurin, jossa on demokraattiset, selkeät ja läpinäkyvät päätösprosessit
• lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä EU:ssa panostamalla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tutkimukseen ja innovaatioihin
• että EU:n aluetuet kohdistetaan toimenpiteisiin, jotka aidosti vaikuttavat työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tuet hyödyttävät näin parhaiten eri alueita
• että Suomi aktiivisesti kiinnittää huomiota Itämeren ja Arktisen alueen tilanteeseen
• että maataloustukien riittävä taso turvataan
• aktiivisempaa pohjoismaisten EU-jäsenmaiden välistä yhteistyötä
• että EU:n ulkopoliittista linjausta selkiytetään ja että EU voi nopeammin reagoida maailmantapahtumiin yhteisellä äänellä
• yksittäisten jäsenmaiden erityispiirteiden huomioimista ja että uutta EU-lainsäädäntöä suunniteltaessa käytetään tervettä maalaisjärkeä
• EU:n pankkien riskien vähentämistä, jotta pankkiunioni voidaan saada valmiiksi ja rahoitusjärjestelmän vakautta lisätä
• että EU-maat, Suomi mukaan lukien, harjoittavat vastuullista EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa talouspolitiikka.

Suomen pitää olla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä tavoitteenaan luoda rauhaa, turvallisuutta ja vakautta.

Teemme tätä työtä aktiivisena pohjoismaisen, eurooppalaisen ja transatlanttisen yhteistyön osapuolena sekä YK:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö OSCE:n jäsenenä. Meidän pitää jakaa asiantuntemustamme toimimalla aktiivisena rauhanvälittäjänä ja konfliktien ratkaisijana sekä osallistumalla kansainvälisiin sotilas- ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin.

Turvallisuuspolitiikkamme perustan on oltava uskottavassa kansallisessa puolustuksessa. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen peruspilari.

Suomi kehittää sotilaallista yhteistyötään Naton kanssa, koska se on tärkeätä, jotta voimme ylläpitää ja kehittää kansallista aluepuolustustamme. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen edun mukaista ja osa maailmanlaajuista vastuustamme.

Haluamme…

• yleisen asevelvollisuuden säilyvän ja että sitä kehitetään
• yhteiset kutsunnat koko ikäluokalle sukupuolesta riippumatta
• että puolustusvoimien käytössä oleva välineistö ja kalusto on nykyaikaista ja sitä on riittävästi
• Suomen toimivan myös jatkossa aktiivisena rauhan ja demokratian rakentajana
• syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä
• kunnioittaa Ahvenanmaan erityisasemaa demilitarisoituna alueena ja käyttää Ahvenanmaata kriisinkäsittelyn esikuvana
• turvata Uudenmaan prikaatin aseman.