Asuminen on tärkeä osa arkiturvallisuutta. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset pitkäjänteiselle asuntopolitiikalle, joka tukee sosiaalista tasa-arvoa ja on ekologisesti kestävä
KAUASKANTOINEN ASUNTOPOLITIIKKA
Asuminen on tärkeä osa arkiturvallisuutta. Yhteis-kunnan tehtävänä on luoda edellytykset pitkäjänteiselle asuntopolitiikalle, joka tukee sosiaalista tasa-arvoa ja on ekologisesti kestävä eikä ole turhien säädösten rasittama.
Haluamme toimivat asuntomarkkinat, joilla kunnollinen asumistaso on kaikkien saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Taajamissa uudet asunnot tulee rakentaa toimivien joukkoliikenneyhteyksien ja kevytliikenneväylien varaan. Haluamme asua terveissä taloissa ja viihtyisässä asuinympäristössä. Asuntopolitiikan on otettava huomioon yhteiskunnan kehitys, ihmisten tarpeet ja muuttoliikkeet. Kantavina arvoina tulee olla asukkaiden osallistaminen ja tasavertaisuus sekä ympäristöystävällisyys.
SOPIVAA ASUMISTA KAIKILLE
Kaikilla on oikeus kattoon pään päälle, omaan kotiin. Kaavoituksen ja rakentamisen tulee noudattaa kaikessa tasavertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioida yhteiskunnan moninaisuus ja ihmisten tarpeet elämän eri tilanteissa. Turvallisuuden on oltava yksi johtotähdistä, kun suunnitellaan erityisryhmien asumista, eivätkä kunnat voi kääntää selkäänsä asunnottomille tai paperittomille. Haluamme edistää laajemmin eri ikäpolvien välistä vuorovaikutusta, mikä tukee viihtymistä. Vammaisten tulee nykyistä paremmin voida valita, missä asuvat.
• Haluamme Suomen, jossa jokaisella on koti.
• On aina arvioitava mahdollisuus nivoa yhteen päiväkotien ja ikääntyneiden asumisen hankkeita. Sukupolvien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi on hyvä rakentaa ikääntyneiden asuntoja päiväkotien tai opiskelija-asuntojen läheisyyteen.
• Voidakseen opiskella tuloksellisesti opiskelijat tarvitsevat kohtuuhintaista asumista lähellä opiskelupaikkaa.
• Ryhmäkotien ja erityisryhmien tarpeita -palvelevien muiden asumismuotojen rakentaminen tarvitsee edelleen tukia. Kuntien on huolehdittava tonttien riittävyydestä näihin tarkoituksiin.
• Täytyy olla mekanismeja turvaamaan niin -senioreille kuin vammaisillekin mahdollisuus asua omassa kodissa. Tämä tulee toteuttaa käyttäen muun muassa digitalisointia ja muita apuvälineitä sekä joustavaa ja toimivaa kotipalvelua. Varsinkin ikääntyneitä ajatellen tarvitaan erityyppisiä yhteisöllisyyttä mahdollistavia asumismuotoja.
• Olemme sitä mieltä, että jatkossakin on voitava tukea hissien rakentamista vanhoihin kerros-taloihin.
• Kuntien ja valtion täytyy ottaa vastuu politiikkansa seurauksista. Asunnottomia ja paperittomia ei voi jättää tuuliajolle. Esimerkiksi turva-paikan-hakijoiden kotimajoituksen osalta tulee viranomais-säädösten tarjota toimivia ja todellisia vaihtoehtoja.
• Asunnottomuus on monisäikeinen ongelma, jota ei ratkaista vain rakentamalla lisää asuntoja. Tarvitaan tukitoimia ja ennen kaikkea ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita.
PITKÄN AIKAPERSPEKTIIVIN RAKENTAMISTA
Meidän tulee rakentaa terveitä ja kestäviä rakennuksia, joissa on turvallista työskennellä, oleskella ja asua. Tämä vaatii kestävää, resurssitehokasta ja hyvin suunniteltua rakentamista. Koko elinkaari on otettava huomioon rakennettaessa.
• Julkisten rakennusten kuntotutkimusten on oltava jatkuva osa ylläpitoa eikä toimenpide, johon ryhdytään vasta ongelmien ilmetessä.
• On oltava itsestään selvää, että julkiset rakennukset ovat terveitä eikä niissä ole hometta ja sisäilmaongelmia. Saavutamme tavoitteen, jos ymmärrämme suunnitella rakennuksemme hyvin, rakentaa ne huolellisesti, hoitaa niitä vastuullisesti ja korjata niitä, kun siihen on tarve. Kyse on jatkuvasta peruskunnossapidosta.
• Palveluita ostettaessa on aina käytettävä laatumittareita. Tämä koskee myös rakennusten suunnittelua.
• Tarvitsemme rakentamisen kokeilukulttuuria. Pitää olla mahdollista myöntää kohtuullisia poikkeuksia tiettyiin rakennusmääräyksiin uusien ratkaisujen kokeilua varten. Maailma ei ole pysähtynyt, ja asuminenkin muuttuu jatkuvasti.
• Materiaalivalintojen ei pidä rasittaa rakennusoikeutta tavalla, joka suosii yhtä runkomateriaalia toisen kustannuksella. Näin edistetään ympäristöystävällisempien rakennusmateriaalien käyttöä.
• Haluamme helpottaa puurakentamista. Haluamme käynnistää tutkimushankkeen, joka pyrkii tarkistamaan palomääräykset ja tekemään lainsäädännöstä neutraalin materiaalin suhteen. Jos puurakennus on varustettu sprinklerein, ei pitäisi tarvita kaikkien puupintojen teknistä palosuojausta. Suomalainen puu ei ole ruotsalaista palovaarallisempi.
RAHOITUS
Rahoituksella on suuri ohjaava vaikutus. Se voi -suunnata trendejä ja ratkaista, kuka uskaltaa lähteä alalle, ja sillä on merkitys asuntotuotannon kehityksen suunnalle. On tärkeää, että harjoitamme kannustavaa politiikkaa, joka edistää markkinoiden toimivuutta niin yksilön kuin yrittäjänkin näkökulmasta.
• Olemme valmiit alentamaan asuntolainojen korkovähennystä asteittain. Yhdessä yhä pidempien laina-aikojen kanssa korkovähennys on omiaan pitämään yleistä hintatasoa korkeana.
• Haluamme uudistaa ryhmärakentamisen rahoitusrakenteita. Olemme sitä mieltä, että valtion on voitava myöntää lainatakuita ryhmärakentajille. On helpotettava yksityishenkilöiden mahdollisuuksia osallistua ryhmärakentamiseen.
• Kaupunkien ja kuntien asuntorakentamisessa ei tule muodostaa niin isoja hankkeita, ettei pienillä toimijoilla ole mahdollisuutta osallistua niihin.
KESTÄVYYS
Pitkäjänteisyys ja ekologinen kestävyys on tärkeää. Myös asumisemme ja rakentamisemme on kaikessa noudatettava näitä periaatteita. Talonrakentaminen käyttää puolet primääriresursseistamme, ja raken-taminen ja asuminen aiheuttavat puolet kaikista hiili-dioksidipäästöistä.
• Asumisen energiatehokkuuden on oltava todellinen, ei teoreettinen. Haluamme ottaa käyttöön analyysin, joka koskee rakentamisen koko hiilijalanjälkeä, mukaan lukien rakennusmateriaalien uusiokäytön.
• Tarvitsemme älykkäitä ja yksilöllisiä ratkaisuja muun muassa veden, sähkön ja energian käyttöön erilaisissa kotitalouksissa. Energiatodistuksen pitää osoittaa älykkään talotekniikan tuoma hyöty. Kuluttajalle pitää olla helppoa seurata kulutusta.
• On edistettävä paikallista ja päästötöntä energian-tuotantoa. Taloyhtiöillä pitää olla mahdollisuus omiin energialähteisiin, ja niiden on voitava ohjata energiaansa oman valintansa mukaan. Paikallisen energiatuotannon edistämiseksi haluamme ottaa virtuaalimittauksen käyttöön. Haluamme myös, että asunto-osakeyhtiöt voivat käyttää paikallisesti tuotettua sähköä kustannustehokkaasti sekä kiinteistön että asuntojen kulutukseen.
• Kestävyysnäkökulma on otettava paremmin huomioon kunnan kaikessa toiminnassa. Kaupunki-suunnittelun osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että rakentaminen on tiiviimpää joukkoliikenne-väylien ympärille.
• Julkisesti tuettujen rakennushankkeiden on täytettävä kestävyysehtoja. ARA:n tukipäätöksissä on huomioitava hiilijalanjälki.
• Sekä maaseudulla että kaupungissa on mahdollista asua kestävästi edellyttäen, että suunnittelu lähtee kaupunkien ja maaseudun eri tarpeiden pohjalta. Toisaalta on luotava vahva elinkeinorakenne, missä sitä tarvitaan, toisaalta suunnittelussa pitää -huomioida maatalouden erityistarpeet.
JOUSTAVAT VUOKRAMARKKINAT
Tarvitsemme laajan valikoiman asumisvaihto-ehtoja. Siksi haluamme tukea vuokra-asuntojen rakentamista. Nykyhetkellä vain harva toimija -rakentaa vuokra-asuntoja, ja kaupungeissamme ja kunnissamme on tänä päivänä iso lisätarve vuokra–asunnoille. Edullisten vuokra-asuntojen saatavuus tukee myös Suomen taloudellista kasvua, koska se luo joustavuutta. Sekä vuokralaiset että asunnon-omistajat hyötyvät joustavista vuokramarkkinoista, joilla on toimivat pelisäännöt.
• Tarvitaan valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa opiskelijoita, mutta myös muita erityisryhmiä varten. ARA:n opiskelija-asuntojen investointitukea tulisi korottaa.
• ARA:n 40 vuoden ikään päässyttä tukimallia tulee uudistaa. Lainoja rasittavat tänä päivänä suuret lyhennykset laina-ajan loppuvaiheessa samalla, kun asuintaloa odottaa myös isot -korjaukset. -Lyhennykset tulisi jaksottaa tasaisesti koko laina-ajalle.
TOIMIVA SUUNNITTELU JA VALVONTA
Näemme lisäarvoa siinä, että asuinalueilla sekoi-tetaan erilaisia asumismuotoja. Ennakoivan asuntopolitiikan avulla torjutaan segregaatiota. Asuntoja ja joukkoliikennettä tulee suunnitella -rinnan. Toimiva ja sujuva joukkoliikenne suurentaa työssäkäyntialuetta ja alentaa kasvaneen tarjonnan kautta keskimääräisiä asuntohintoja. Siihen -muutokseen meidän on varauduttava. Emme halua, että asuntoalueiden suunnittelun turhat -määräykset rasittavat asuntojen hintoja. Kaavoitetun tontti-maan saatavuudella on ratkaiseva merkitys, jotta asuntomarkkinat toimivat. Kunnillamme pitää aina olla riittävä maareservi kaavoitettuna.
• Rakentamisen ja asuntomyynnin yhteydessä tulee autopaikkoja tarvitsevien lunastaa nämä täyteen arvoonsa. Autopaikkojen rakennuskustannusten ei pidä rasittaa kaikkien asuntojen hintoja. Voitaisiin pyrkiä siihen, että 50 % asemakaavan vaatimista pysäköintipaikoista rakennettaisiin heti ja 50 % -osoitettaisiin eri tontille, joka suunnitellaan -yksityisen toimijan ylläpitämää pysäköintilaitosta varten. Yleiskaavassa tarpeet tulee määrittää -alueittain. Opiskelija-asuntoja rakennettaessa voidaan alentaa autopaikkavaatimuksia.
• Kun rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan asumisesta joksikin muuksi, pitää olla mahdollista poiketa huolellisesti harkiten voimassa olevista rakennusmääräyksistä.
• Rakennusjärjestyksissä voitaisiin alueittain -arvioida mahdollisuutta myöntää asuinkerros-taloille lisä- tai täydennysrakennusoikeutta esimerkiksi katolle sijoitettavan kevyen lisäkerroksen muodossa. Tämä helpottaisi peruskorjausten rahoitusta.
• Lupaprosessien täytyy olla sujuvat, ja eri -toimijoiden tulee helpommin voida kommunikoida digitaalisesti keskenään. Digitaaliset rakennuslupajärjestelmät tulisi yhtenäistää niin, että ne viestivät keskenään ja toimivat koko maassa.
• Haluamme korkealaatuista arkkitehtuuria, jossa on uusia, innovatiivisia ja ekologisia ratkaisuja. Kunnan on turvattava tämä asemakaavoissa tai kaupunkikuvan asiantuntijaelimen avulla.
• Jos yleiskaavoitukseen kohdistuu liian tiukkoja vaatimuksia, siitä tulee hidasta ja epätarkoituksen-mukaista. Yleiskaavan päivittämisen on oltava helppoa ja sujuvaa.
• Rakennusvalvontayksiköillä on oltava niin paljon voimavaroja ja asiantuntemusta kuin vaaditaan rakentamisen valvontaan suunnittelun varhais-vaiheesta rakennuksen käyttöönottoon. Näin voidaan estää hutiloivaa rakentamista, joka helposti tuottaa sisäilmaongelmia. Yhteistyön on oltava mahdollista yli kuntarajojen.
