Aloite 24 – Ilmasto- ja kestävyyspoliittiset päätökset tulee tehdä parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella

22.05.2022 | Ilmasto, Ympäristö, Ympäristölainsäädäntö

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että päätöksenteossa edistetään uskottavia päästölaskelmia
• että päästölaskelmien seuraukset tutkitaan ja huomioidaan

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tätä tavoitetta Ruotsalainen kansanpuolue tukee. Jotta voidaan mitata, kuinka paljon päästöjä yhteiskunnan eri sektoreilla tulee vähentää, tarvitaan luotettavia laskentamenetelmiä, aivan kuten aloitteessa todetaan. Tämä on tärkeää, jotta löydetään kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja onnistutaan torjumaan ilmastonmuutosta. Jos laskelmat päästövähennystarpeesta ja toimenpiteiden tehokkuudesta eivät pidä paikkaansa, se tarkoittaa myös sitä, että emme torju tehokkaasti ilmaston lämpenemistä.

Hallitusohjelman mukaan ilmastovaikutusten arviointi tulee tehdä osana normaalia lainsäädännön valmistelua. Sitä myös RKP korostaa omassa vuoden 2019 ilmasto-ohjelmassaan, jonka mukaan lakiesitykset tulee arvioida ilmastonäkökulmasta. Vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain mukaan hallituksen on laadittava eduskunnalle vuosittain ilmastovuosikertomus. Ensimmäisen ilmastovuosikertomuksen vuodelta 2019 on laatinut ympäristöministeriö. Siinä kerrotaan, miten päästöt ovat kehittyneet Suomessa ja miten olemme onnistuneet saavuttamaan päästötavoitteemme. Vuosikertomuksen päästötiedot ovat peräisin Suomen virallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta, jonka laskelmat perustuvat Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n menetelmäohjeisiin. Tilastojen laatimisesta vastaa Tilastokeskus. Laskelmissa käytettävät tilastolliset menetelmät kehittyvät jatkuvasti.

Hallitus antoi keväällä 2022 eduskunnalle uuden ilmastolain. Siinä lain ohjausvaikutusta vahvistetaan muun muassa ottamalla maankäyttöala mukaan suunnittelujärjestelmään. Suunnittelujärjestelmässä asetetaan tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja kerrotaan myös, mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Uudessa laissa kehitetään edelleen vuosittaista raportointia eduskunnalle muun muassa ilmastopolitiikan kehityksen suhteen.

Hallitus on hallitusohjelman mukaisesti panostanut myös ilmastopaneelin roolin vahvistamiseen tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä. Ilmastopaneeli on poikkitieteellinen ajatushautomo, joka kokoaa yhteen Suomen johtavat asiantuntijat ja tutkijat ja tarjoaa poliittisille päätöksentekijöille tieteellisiä lausuntoja. Ilmastopaneelin tehtäviin kuuluu myös selvitysten laatiminen. Ne tukevat Suomen ilmastopolitiikan ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa. Ilmastopaneeli auttaa siten hallitusta tekemään tietoon perustuvia ilmastopoliittisia päätöksiä parhaan mahdollisen tiedon mukaan.

Aloitteessa nostetaan esiin tärkeimmät päästölaskentamenetelmät ja niiden väliset erot. On aivan totta, että erilaiset laskentatavat voivat vaikeuttaa laskelmien vertailua. RKP:n mielestä Suomen ilmastopolitiikan tulee luonnollisesti perustua oikeisiin ja uskottaviin päästölaskelmiin. Oletamme, että muun muassa Tilastokeskuksen, ympäristöministeriön, ilmastopaneelin ja muiden tahojen asiantuntemus on mahdollisimman korkeatasoista, jotta se tukee poliittista päätöksentekoa parhaalla mahdollisella tavalla. Noudatamme ilmastopaneeli IPCC:n ohjeita ja suosituksia varmistaaksemme, että laskelmamme ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia. On kuitenkin tärkeää, aivan kuten aloitteessa todetaan, että päästöjen eri laskentatapojen seuraukset otetaan huomioon. Tehokas ilmastopolitiikka edellyttää myös ymmärrystä eri laskentamenetelmien vertailusta ja siitä, mitä ne voivat merkitä tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi,

• että päätöksenteossa edistetään uskottavia päästölaskelmia
• että päästölaskelmien seuraukset tutkitaan ja huomioidaan

Aloite

Ilmasto- ja kestävyyspoliittiset päätökset tulee tehdä parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Se, miten ja millä tavalla päästöt lasketaan eri laskelmissa, vaikuttaa niin keskusteluun kuin poliittisiin linjauksiinkin. Näin ollen on keskeistä, että laskelmat ja päätösten perustana olevat tiedot ovat mahdollisimman päteviä ja luotettavia.

Päästömääriä voidaan laskea eri tavoin. Kolme yleisintä laskentatapaa ovat alueellinen (jossa huomioidaan päästöt tietyillä maantieteellisillä alueilla), tuotantoperusteinen (jossa huomioidaan yritysten ja henkilöiden päästöt sekä maan rajojen ulko- että sisäpuolella) sekä kulutusperusteinen (jossa huomioidaan kulutuksemme aiheuttama ilmastovaikutus riippumatta siitä, mistä se on peräisin). Jokaisella laskentatavalla on hyvät ja huonot puolensa, ja pääsääntöisesti kapearajaisempi laskentatapa merkitsee tarkempia tuloksia, kun taas laajempi ja kattavampi laskentatapa perustuu enemmän arvioihin, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän tarkkoja.

Mikään yksittäinen laskenta- tai mittausmenetelmä ei ole täysin kattava, vaan ne täydentävät toisiaan ja tarjoavat parhaimmillaan varsin hyvän kokonaiskuvan. Se mitä menetelmää tai menetelmiä päätöksenteon perustana käytetään, miten ne jakavat päästöt ja vastuut ja miten niitä tulkitaan, vaikuttavat päätösten muotoutumiseen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Ongelmia syntyy, kun laskelmat ja tiedot ymmärretään väärin, niitä tulkitaan väärin, ei käytetä tarkoituksenmukaisesti tai kun ne esitetään harhaanjohtavalla tavalla. Toinen merkittävä riskitekijä on se, että kulutuksen ja tuotannon välistä suhdetta ei huomioida ja että päätökset johtavat paikallisesti tai tilapäisesti päästövähennyksiin, mutta vaikutukset jäävät merkityksettömiksi tai epätarkoituksenmukaisiksi, kun kokonaisuutta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä. Siksi on tärkeää, että päästölaskelmat tehdään, esitetään, verrataan ja ymmärretään oikein niin, että ympäristöpoliittisia päätöksiä voidaan tehdä uskottavin perustein.

Tämän mukaisesti ympäristöpoliittisten päätöstemme pohjana käytettyjen laskelmien ymmärtäminen, vertailukelpoisuus ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää.