Puoluekokouksen päätös
RKP tekee työtä sen eteen,
- että jatketaan uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian, bioenergian ja maalämmön, edistämistä.
- että tehdään Suomesta riippumaton Venäjän energiasta.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Euroopan unionin tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Yksi väline tässä työssä on ns. kestävien investointien taksonomia. Taksonomia on luokitusjärjestelmä erilaisille toiminnoille ja niiden kestävyydelle. Komissio on päättänyt sisällyttää ydinvoiman ja maakaasun kestävinä energiamuotoina taksonomiaan tietyin poikkeuksin ja erityisvaatimuksin.
Aloitteessa nostetaan esiin ydinjätteen loppusijoitus ja siihen liittyvät riskit. Suomessa ydinlaitoksen käyttäjä eli ydinjätteen tuottaja on vastuussa jätteen loppusijoituksesta. Suomi noudattaa loppusijoituksessa korkeita turvallisuusstandardeja, ja turvallisuus perustuu jätteen pitkäaikaiseen eristämiseen suojarakenteisiin ja kallioperään. Loppusijoitusteknologia on läpikäynyt tiukan kehitysprosessin hyväksynnän saamiseksi ja Säteilyturvakeskus valvoo sen turvallisuutta. Matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituspaikat sijaitsevat Loviisassa ja Olkiluodossa, ja maailman ensimmäistä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitosta rakennetaan paraikaa Olkiluodon Onkaloon.
RKP:n tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja että fossiilisista polttoaineista voidaan luopua energiantuotannossa 2030-luvun aikana, toimitusvarmuus kuitenkin turvaten. Suomi haluaa myös laajentaa tuulivoimaa ja investoida uusiutuviin energiamuotoihin, kuten aurinkoenergiaan, bioenergiaan ja maalämpöön. Suomen tulee olla ilmastoasioissa edelläkävijämaa.
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne Venäjän hyökättyä Ukrainaan tarkoittaa, että myös meidän Suomessa on tarkistettava energiapolitiikkaamme ja energiantuotannon omavaraisuusastettamme. Olemme tuoneet Venäjältä noin puolet Suomessa käytettävästä kivihiilestä, kaksi kolmasosaa maakaasusta ja öljystä sekä noin kymmenen prosenttia sähköstä. Venäjän hyökkäyksen ja Suomen ja EU:n taloudellisten pakotteiden takia tästä tuonnista on päästävä eroon mahdollisimman pian. Myös ydinvoimayhteistyötä tulee tarkastella uudelleen. Tämä tarkoittaa vielä entistäkin voimakkaampaa keskittymistä siihen, että pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista, erityisesti niistä, jotka tuodaan Venäjältä. Samalla jatketaan uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönoton edistämistä sekä kansallisesti että EU:ssa.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP tekee työtä sen eteen,
- että jatketaan uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian, bioenergian ja maalämmön, edistämistä.
- että tehdään Suomesta riippumaton Venäjän energiasta.
Aloite
Euroopan komissio päätti hyväksyä sekä maakaasun että ydinvoiman kestäviksi energialähteiksi tietyin edellytyksin. Energia-asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaa, että näihin uusiutumattomiin energialähteisiin investoidaan tarpeettomia taloudellisia resursseja, vaikka niitä pidetään jo nyt vähemmän taloudellisina uusiutuviin energialähteisiin verrattuna. Ydinenergian tunnustamisen ehtona on muun muassa hyväksytty ydinjätteen loppusijoituspaikka, mutta vasta vuonna 2050. Varastoitua jätettä on valvottava suurin piirtein yhtä kauan kuin ihmiskunta on ollut maan päällä (yli 100 000 vuotta). Tätä taakkaa ja riskiä ei pitäisi siirtää seuraaville 4 000 sukupolvelle. Lisäksi venäläinen valtionyhtiö rakentaa ydinreaktoria Suomeen, mikä on Suomelle merkittävä strateginen turvallisuusriski.
Aloitteentekijöiden päätösehdotus
että uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, edistäminen ei kärsi EU:n päätöksistä.
Aloitteen tekijä/tekijät
Kirkkonummen RKP:n hallitus
Ann-Christine Sved, pj.
Christoph Gareis, jäsen
