Aloite 30 – Puoluekokouksesta on tehtävä demokraattisempi!

22.05.2022

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

• että puoluekokousta kehitetään sen aseman vahvistamiseksi entisestään poliittisen keskustelun foorumina.
• että puoluekokouksen valiokunnat toimivat kaikkien puoluekokousedustajien matalan kynnyksen vaikuttamisfoorumeina ja siksi puoluekokouksen valiokuntatyöskentely alkaa kokoustekniikkaperehdytyksellä, jotta kaikki puoluekokousedustajat voivat osallistua keskusteluun samoilla ehdoilla.
• että puolueohjelmaa tarkistetaan ainakin viiden vuoden välein

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Ruotsalaisen kansanpuolueen tulee kaikkien kansanliikkeiden lailla elää ajassa ja kehittyä. Puolueen korkein päättävä elin eli puoluekokous on, kuten aloitteentekijät toteavat, yksi vuoden kokokohdista monille RKP:läisille. Puoluekokous on vuosien saatossa kehittynyt, ja kehittyy edelleen uusien yhteiskunnallisten vaatimusten myötä. Pandemian aikana vuoden 2020 puoluekokous toteutettiin niin kutsuttuna hybridikokouksena, jossa puoluekokousedustajista osa oli läsnä ja osa etäyhteyden päässä. Vuoden 2021 puoluekokous järjestettiin kokonaan etänä, ja kaikki puoluekokousedustajat osallistuivat videolinkin välityksellä. Puoluekokousedustajat osallistuivat viime puoluekokouksessa myös perinteisiin, juhlallisiin osioihin, kuten seppeleenlaskuun sankarihaudoilla ja puoluepäivän hartauteen ainoastaan videoyhteydellä. Puolueorganisaatio ja puoluekokousedustajat ovat viime vuosina osoittaneet sekä joustavuutta että muutoshalukkuutta haasteellisissa olosuhteissa.

Puoluekokousta on vuosien varrella uudistettu ja demokraattisia vaikuttamismahdollisuuksia lisätty muun muassa sallivilla keskustelu- ja äänestysmenettelyillä. Puoluekokous vahvistaa neuvottelujen alkaessa kunkin puoluekokouksen kokouskäytännöt. Niistä ilmenee, kenellä on oikeus tehdä esityksiä sekä vahvistetaan keskustelupuitteet ja aloitteiden käsittelyprosessin kulku. Puoluekokous määrittelee tietenkin itse kokouskäytännöt niin, että ne vastaavat puoluekokouksen toivomuksia. Sellaisten sääntöjen asettaminen, jotka rajoittaisivat puoluekokouksen mahdollisuuksia toteuttaa kokouskäytäntöjä haluamallaan tavalla esimerkiksi rajoittamalla, kuka voi toimia eri tehtävissä, tuntuu demokratian näkökulmasta vieraalta. Vaalitoimikunta, jossa kaikki piirit ja jäsenliitot ovat edustettuina, valmistelee puoluekokouksen henkilövalinnat.

Kaikille kokousedustajille toimitettavaan kokousaineistoon kuuluu myös luonnos puoluepäiväasioiden käsittelyjärjestykseksi sekä kuvaus kokouksen toteuttamistavasta. Ehdotus kokoustekniikan perehdytyksestä tuntuu puoluekokouksessa käsiteltävien asioiden määrää ajatellen sekä aikataulullisesti että käytännön toteutusta ajatellen haasteelliselta. Puoluepäiväedustajat on valittu jäsenyhdistysten vuosikokouksissa, joissa myös noudatetaan tiettyä kokousteknistä kaavaa, mikä tarkoittaa, että kokousedustajien voidaan olettaa omaavan riittävät kokoustekniset taidot.

Puolueohjelman päivittämisprosessin tulee olla demokraattinen etenkin puoluekentän laajan osallistamisen turvaamiseksi. Tällainen prosessi vaatii sekä aikaa että resursseja. Siksi on tarkoituksenmukaista, että näiden prosessien välillä noudatetaan sopivia aikataulutuksia. Nykyinen puolueohjelma on laadittu vuoteen 2025 saakka, mikä tarkoittaa, että ohjelman päivitysprosessi on pian käynnistymässä.

Puolueen organisaatiotyöryhmä työstää tämän kaltaisia asioita ja laatii muun muassa ehdotukset, miten puoluekokousta voidaan kehittää sen roolin vahvistamiseksi entisestään poliittisen keskustelun foorumina.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

• että puoluekokousta kehitetään sen aseman vahvistamiseksi entisestään poliittisen keskustelun foorumina.
• että puoluekokouksen valiokunnat toimivat kaikkien puoluekokousedustajien matalan kynnyksen vaikuttamisfoorumeina ja siksi puoluekokouksen valiokuntatyöskentely alkaa kokoustekniikkaperehdytyksellä, jotta kaikki puoluekokousedustajat voivat osallistua keskusteluun samoilla ehdoilla.
• että puolueohjelmaa tarkistetaan viiden vuoden välein

Aloite

Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokous on monille puolueen jäsenille vuoden kohokohta. Se edustaa puolueen kaikille paikallisosastoille demokraattista kivijalkaa ja vaikuttamismahdollisuutta. Puoluekokouksessa käsiteltävät aiheet ovat laaja-alaisia ja tehtävät päätökset sitovia. Puoluekokous on hyvä mahdollisuus kaikille jäsenille vaikuttaa kansalliseen politiikkaan. Siksi on erittäin tärkeää, että puoluekokousedustajilla on puoluepäivillä yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua väittelyihin, keskusteluihin ja päätöksentekoon.

Puolueohjelma on yksi tärkeimmistä puolueen harjoittamaa politiikkaa ohjaavista dokumenteista. Puoluekokous päättää puolueohjelmassa puolueen politiikan kaikkien osa-alueiden kauaskantoisista tavoitteista. Ohjelma herättää suurta kiinnostusta puolueen jäsenissä ja liitoissa ja se on tärkeä vaikuttamisen apuväline puolueen kunnianhimoisessa pitkän aikavälin työssä. Edellinen puolueohjelma hyväksyttiin Turun puoluekokouksessa vuonna 2016. Poliittinen ilmapiiri on viimeisen kuuden vuoden aikana eli vuoden 2016 jälkeen muuttunut merkittävästi – sekä maailmanlaajuisesti että kansallisesti. Jotta puolueohjelma olisi aina ajantasainen ja siihen sisällytetyt puolueen työtä ohjaavat tavoitteet selkeitä ja yksiselitteisiä, Svensk Ungdom ehdottaa, että puolueohjelman päivitys aikataulutetaan. Ruotsalaisen kansanpuolueen tulee olla päivitettyä ja ajantasaista politiikkaa toteuttava puolue, mikä edellyttää jatkuvaa työtä. Nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa siksi, että puolueohjelma päivitetään vähintään viiden vuoden välein.

Jotta demokratia toteutuisi ja kaikki puoluekokousedustajat voivat osallistua puoluepäivään yhdenvertaisin perustein, työryhmätyöskentelystä on tehtävä osallistavampaa. Puolueen työryhmien on toimittava matalan kynnyksen foorumeina kaikkien puoluekokousedustajien vaikutusmahdollisuuden takaamiseksi. Kaikki osallistuvat joskus ensimmäistä kertaa puoluekokoukseen ja perehdytyksen työskentelystä puoluekokouksessa on oltava selkeää, jotta myös suuriin kokouksiin osallistumisesta vähemmän kokemusta omaavat saataisiin osallistettua. Nuorisojärjestö Svensk Ungdom ehdottaa siksi, että puoluekokouksen työryhmät aloittavat työnsä perehdytyksellä kokoustekniikkaan, jotta työ etenisi tarkoituksenmukaisesti ja kaikilla olisi mahdollisuus osallistua keskusteluun samoilla ehdoilla. Tämä helpottaisi ja nopeuttaisi loppujen lopuksi työryhmien työtä niiden usein tiukasta työskentelyaikataulusta huolimatta.

Puoluekokouksen puheenjohtajalla on rajalliset mahdollisuudet osallistua keskusteluun ja johtaa samanaikaisesti kokousta. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista, että puolueen puheenjohtaja toimii myös puoluekokouksen puheenjohtajana. Eikä tämä koske ainoastaan puolueen puheenjohtajaa, vaan myös muita ministereitä ja kansanedustajia, jotka osallistuvat aktiivisesti puoluekokouksessa käytävään keskusteluun. Monet muut puolueet ovat luopuneet mallista, jossa puolueen puheenjohtaja toimii myös puoluepäivien puheenjohtajana.

Svensk Ungdom on ollut myös tässä asiassa edelläkävijä kutsumalla ulkopuolisen puheenjohtajan johtamaan liittokokouksissaan käytävää keskustelua. Useimmiten puheenjohtajaksi on kutsuttu joku liiton entisistä aktiivijäsenistä. Tämä antaa kaikille liiton jäsenille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun tarvitsematta huolehtia kokoustekniikasta ja puhujalistoista. Jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua väittelyihin ja keskusteluun samoilla ehdoilla, Svensk Ungdom ehdottaa, ettei puolueen puheenjohtaja johda puhetta puoluekokouksissa.

Puoluekokouksen pitää myös jatkossa olla arjessaan ruohonjuuritasolla työtä tekeville paikallisosastoille ja liitoille demokraattinen ja toimiva apuväline, jonka avulla ne voivat vaikuttaa kansallisen tason politiikkaan sekä muokata ja kehittää puolueen politiikkaa. Jotta tähän päästäisiin, puolukokouskäytäntöjä on jatkuvasti päivitettävä ja kokouksista on tehtävä demokraattisempia.

Nuorisojärjestö Svensk Ungdom esittää siksi, että Ruotsalainen kansanpuolue tekee työtä sen eteen,