Aloite 31 – Kaksi Tunnelia

22.05.2022

Puoluekokouksen päätös

Aloite ei johda toimenpiteisiin.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Hyperloopista keskusteltiin myös edellisessä puoluekokouksessa. Tekniikka on kieltämättä mielenkiintoinen, mutta edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa. Viime vuonna todettiin, että “Hyperloopia aiheesta voidaan pitää esimerkkinä lupaavasta ihmisten ja tavaran kuljetusten tulevaisuuden visiosta ja että tällaisten visioiden tukeminen tietenkin on tärkeää. Puolueen ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista sitoutua johonkin yksittäiseen tekniseen ratkaisuun, vaan meidän on oltava edelleen avoimia kaikille yhteiskuntaa edistäville ajatuksille myös, kun on kyse eri tavoista siirtää ihmisiä paikasta A paikkaan B.” Samaan johtopäätökseen on helppoa yhtyä edelleen.

Kuten aloitteentekijä oikeutetusti toteaa, Suomi on täysin riippuvainen meriliikenteestä tavaroiden kuljettamisessa Suomeen ja Suomesta. Ajatus kuljetusten täydentämisestä rautatietunneleilla on tietenkin mielenkiintoinen. Tämän kaltaisten tunneleiden suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat todella suuria. TENtec on EU-komission Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T tukijärjestelmästä käytettävä nimike. TEN-T-liikenneverkko kattaa kiskoliikenteen lisäksi myös tie-, lento- ja meriliikenteen. Suomi on saanut EU-komissiolta tukea erilaisiin liikennehankkeisiin, mutta aloitteentekijän esittämät linjat ovat kuitenkin rahoituksellisesti täysin eri tasolla.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on osoittanut, miten haavoittuvaa esimerkiksi lentoliikenne on ja miten suljettu ilmatila helposti merkitsee täydellistä eristämistä. Tulevaisuuden liikenneratkaisuista puhuttaessa on tietenkin otettava huomioon myös turvallisuuspoliittiset näkökulmat. Aloitteentekijän fokus on tulevaisuuden raideliikenteessä, josta sekä Hyperloop että tavaraliikenne uusilla raideleveyksillä ovat hyviä esimerkkejä, ja jotka tietysti ovat mielenkiintoisia ja tärkeää pitää mukana keskustelussa. Kuten puoluekokouksessa todettiin viime vuonna, Ruotsalainen kansanpuolue on innovaatioita suosivan yhteiskunnan puolestapuhuja ja puolue tulee myös jatkossa tekemään ennakkoluulottomasti työtä tulevaisuuden liikenneratkaisujen eteen.

Päätösehdotus

Yllä oleva selostus katsotaan vastaukseksi aloitteeseen.

Aloite

Suunnitelmissa on rakentaa Karjaan ja Norrtäljen välille kaksi rinnakkaista linjaratkaisua. Oikeastaan kyse on tunneleiden ja rautatiesiltojen sekä Hyperloop-putken yhdistelmästä.

• TENTec tavaraliikenne Karjaa – Föglö – Norrtälje ja edelleen: Ongelma, että Suomen vienti Eurooppaan lähes aina merkitsee merikuljetuksia. Ongelma voidaan korjata panostamalla Espoon ja Tallinnan väliseen meritunneliin, mutta myös panostuksella Karjaan ja Norrtäljen väliseen meritunneliin, joka siis kulkee Turunmaan saariston alitse Ahvenanmaan kautta Roslageniin. Länsi-Euroopasta tulevat rautatiekuljetukset voidaan kuljettaa meille koko matkalta vakiolevyistä rautatietä hyödyntäen. Ratkaisu vastaa Trans-European Transport Networkin (TENtec) linjauksia, joten hanketta varten on mahdollista saada EU-tukea. Ruotsin puolella on kyse junaradasta Norrtäljestä itäiselle rantaradalle (Sundsvall – Tukholma) – Norrtäljen tunneli avaa tavarakuljetusväylän Länsi-Eurooppaan Malmön ja Kööpenhaminan kautta ja Tallinnan tunneli ja Rail Baltica tavaraliikenteelle Keski-Eurooppaan. Kyse on kuitenkin rautatiestä, joten suurten ja raskaiden tavaroiden kuljetukset hoidetaan edelleen meritse sekä tavarakuljetuksille muualle EU-alueella, jossa kuljetusaikataulut voidaan synkronoida meriliikenteen kanssa.

• Hyperloop Otaniemi – Karjaa – Föglö – Norrtälje – Tukholma: Hyperloop, on jatkojalostettu suunnitelma FS-Linksin alkuperäisestä ehdotuksesta Hyperloopista Tukholmaan Helsingin seudulta. Tämän ehdotuksen pääteasemat ovat Tukholma Itäinen (KTH:n eli Kungliga tekniska högskolan kohdalla) sekä Otaniemi Espoossa. Kummaltakin pääteasemalta on suora yhteys paikalliseen metroon, eikä kumpikaan ole ydinkeskustassa. Väliasemien määrä on rajattu yllä mainittuihin asemakustannusten pienentämiseksi. Linjausta on myös lyhennetty ja oikaistu merkittävästi alkuperäisestä versiosta. Hyperloopin arvioitu matka-aika on Otaniemestä Tukholma Itäiseen 25 minuuttia. ”Tunnin junalle” välillä Turku – Helsinki saadaan näin uusi vaihtoehto nimittäin juna Turku – Salo – Karjaa, vaihto Hyperloopiin – Otaniemi. Matka Turusta Karjaalle kestää noin tunnin ja Karjaalta Otaniemeen 4 minuuttia. Panostamalla nopeampaan junaan välillä Turku – Karjaa, sujuvaa siirtymistä Hyperloopiin Otaniemeen pitäisi päästä 60 minuutissa. Ja Otaniemestä voi jatkaa matkaa Helsingin suuntaan Länsi-Metrolla. Tukholma Itäiseen voi siis tätä yhteyttä käyttäen päästä Turusta tunnissa ja 21 minuutissa ja sen jälkeen matkaa voi jatkaa metrolla eri kohteisiin Tukholmassa.

Jos Karjaan ja Norrtäljen välille rakennetaan tunneleita, niitä on rakennettava ainakin kaksi varautumisena katastrofien varalle. Käytännössä tunneleiden välillä pitää päästä liikkumaan tietyissä paikoissa. Hyperloop-putket on voitava rakentaa lohkoina, jotka ovat tarvittaessa suljettavissa ja joihin voidaan pumpata ilmaa normaalin ilmanpaineen aikaansaamiseksi, jotta matkustajat voidaan evakuoida Hyperloop-podeista.

Jäljelle jää tavaraliikenteen raideleveysongelma. Oikeastaan ainoastaan Tornion (vanha) asemalla on tänään standardin mukainen raideleveys. Sekä Tallinnan tunnelihanke että ehdotus Karjaan ja Norrtäljen välisestä tunnelista rakentuvat standardin mukaisen raideleveyden varaan, joten jatkokuljetukset edellyttävät joko kuormien siirtämistä Suomen raideleveyden mukaisiin vaunuihin tai erityisvaunuihin, joita voi käyttää kahdella eri raideleveydellä. Kysymys kuuluu, milloin me tulemme Suomessa käynnistämään siirtymisen standardin mukaiseen raideleveyteen, kuten Virossa jo tehdään Rail Baltica -hankkeessa.

Ellei Hyperloopia oteta käyttöön, voimme korvata tämän ratkaisun (hyper-) henkilöjunilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että matkustusaika on saatava tuntia lyhyemmäksi, mikä siis merkitsee 25 minuutin lisäystä … Helsingin ja Tukholman välinen matka-aika voi olla ilman pysähdyksiä hieman yli kaksi tuntia, mutta tästä ei ole kyse. Sille ei oikeastaan ole mitään estettä, että henkilöjunilla ajetaan tavaraliikenneväylällä linjalla Karjaa – Norrtälje ja että näin ehkä tullaan tekemään, vaikka maisemat ovat ’melko yksitoikkoiset’. Tämä merkitsisi, että Ahvenanmaan asemalla Föglössä voisi poistua Hyperloopista eli asema pitänee varustaa myös näitä henkilöjunia varten mahdollisuudella nousta junaan tai poistua junasta.

Ilmastonäkökulmasta kummatkin ratkaisut, Tallinnan tunnelihanke ja Karjaa – Norrtälje -linja ovat merkityksellisiä, koska ne molemmat vähentävät hiilidioksidipäästöjä, joita nykyinen meriliikenne aiheuttaa. Päästömäärä riippuu kuitenkin sekä junien että Hyperlook-podien kuluttaman sähkön valmistuksesta syntyvistä päästöistä, mutta sähköä voidaan jo nyt valmistaa ilman (merkittäviä) hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidipäästötön meriliikenne merkitsisi paluuta suuriin purjealuksiin.