Aloite 35 – RKP:n yhdistysrakenne on uusittava

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että puolueen järjestövaliokunta tulevalla toimikaudella keskustelee puolueen järjestörakenteen kehittämisvaihtoehdoista

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Aloitteentekijät kiinnittävät huomiota hallitustehtäviin ja aktiiviseen yhdistystoimintaan halukkaiden ja siihen sitoutuvien henkilöiden löytämisen haasteellisuuteen. Tämä on monia organisaatioita tänään vaivaava haaste niiden toiminnan tarkoituksesta ja toiminta-alueista riippumatta. Maassamme käydään tänään laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten yhdistykset voisivat pysyä aktiivisina ja hyvinvoivina. Esimerkiksi yhdistyslain uudistamista ja tiettyjen byrokraattisten vaatimusten mahdollista helpottamista on valmisteltu joitakin vuosia.

Puolueen kaikki jäsenyhdistykset ovat oikeushenkilöitä, eikä puolue siksi voi keskitetysti päättää yhdistyksen lakkauttamisesta tai mahdollisesta statuksen muuttamisesta. Mahdolliset puoluerakennetta koskevat muutokset on siksi tehtävä yhteisymmärryksessä kaikkien jäsenyhdistysten kanssa. Organisaatiorakenteeseen vaikuttaa myös se, miten paikallisosastot ovat edustettuina esimerkiksi puoluekokouksessa äänioikeuden ja osanottajamäärän osalta.

Puolue toivottaa jo nyt erilaiset aktiviteetit tervetulleiksi. Puolueen puitteissa on vuosien saatossa toiminut erilaisia löyhemmän rakenteen ryhmittymiä olematta rekisteröityjä yhdistyksiä. Esimerkiksi ryhmä pääkaupunkiseudulla aktiivisia RKP:läisiä kokoontuu ajoittain olematta rekisteröity yhdistys.

Monissa kunnissa, joissa puolueen paikallisosastot ovat yhdistyneet yhdeksi osastoksi on kuitenkin jälkikäteen jouduttu toteamaan, etteivät haasteet löytää ihmisiä hallitustehtäviin ole hävinneet. Monissa kunnissa on päinvastoin ajauduttu tässä yhteydessä tilanteeseen, jossa puolueen toiminnasta vastuuta esimerkiksi vaalikampanjoiden yhteydessä kantavia nyt on jopa vähemmän.

Puolue selvittää ja kehittää jatkuvasti apuvälineitä ja keinoja helpottaa jäsenyhdistystensä työtä. Viimeisen kahden vuoden aikana on kehitetty yhdistysten käyttöön uusi jäsenrekisteri, jonka avulla muun muassa jäsenmaksulaskut voidaan lähettää jäsenille, samoin kuin maksumuistutuksia.

Jäsenyhdistykset ovat sekä piirin että puolueen jäseniä, ja maksavat siis jäsenmaksua piirille ja puolueelle.

Paikallisosastot muodostavat puolueen sääntöjen mukaiset piiriorganisaatiot Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä. Muiden vaalipiirien paikallisosastot muodostavat yhdessä piiriorganisaation, Ruotsalaisen puolueen yhteispiirin – Svenska folkpartiets Samkrets. Ruotsalaisella kansanpuolueella on näin ollen viisi sääntömääräistä piiriä. Piirit tukevat yhdistyksiä niiden käytännön tehtävissä ja byrokratian koukeroissa sekä poliittisissa asioissa ja niillä on edustus puoluehallituksessa.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että puolueen järjestövaliokunta tulevalla toimikaudella keskustelee puolueen järjestörakenteen kehittämisvaihtoehdoista

Aloite

RKP:n yhdistysrakenne on kriisissä. Suurin ongelma on, että hallinnolliset tehtävät näännyttävät paikallisosastot. Hallitus hukkuu erilaisiin paperitöihin ja monet osastot kärsivät todennäköisesti myös taloudellisesti ahdingosta. Etenkin jäsenmaksujen käsittely on työllistävää. Resurssit eivät riitä maksamattomien jäsenmaksujen metsästämiseen ja maksamiseen edelleen piirille. Paikallisosastot joutuvat siksi monissa tapauksissa hakemaan kriisi- tai muita avustuksia ja paikallisosastot ja piiri pallottelemaan rahoja.

Hallinnollisen työltä ei enää jää voimia paikallisosastojen varsinaisen toiminta-ajatuksen hoitamiseen eli poliittisen keskustelun virittämiseen ja kannustamiseen sekä osallistumiseen päätöksentekoon. Jäsenten rekrytointi vaikeutuu, koska ei järjestetä mielenkiintoista ohjelmaa ja olemassa olevat jäsenet välttelevät aktivoitumista pelätessään kosiskelua hallitukseen. Tämä koskee etenkin nuoria aikuisia, joita tarvittaisiin varmistamaan toiminnan jatkuvuus. Aktiivisten jäsenten löytäminen tarpeellisiin hallitustehtäviin on yhä vaikeampaa, koska kukaan ei halua sitoutua vähemmän houkutteleviin tehtäviin. Meillä on paljon esimerkkejä tästä syystä passivoituneista paikallisosastoista, joilla ei ole ollut mitään toimintaa vuosiin! Ongelma lienee vastaava myös piiritasolla.

RKP:llä on toimintakertomuksen 2019–20 mukaan 6 piiriä (erikoisjärjestöt mukaan lukien), joissa on 133 paikallisyhdistystä ja 18072 jäsentä. Jäsenten keski-ikä on x vuotta ja yhdistysten jäsenmäärä on keskimäärin 136. Lisäksi RKP:llä on useita kuntaorganisaatioita.

Tosiasia on, että yhteiskunta on muuttunut sen jälkeen, kun nykyinen yhdistysrakenne vahvistettiin 100 vuotta sitten, eikä vanha paikallisosastoperusteinen yhdistysrakenne nykymuodossaan enää palvele tarkoitustaan. Rakenteiden ennakkoluuloton tarkastelu on käynyt ajankohtaiseksi uusien menettelytapojen löytämiseksi, jotta RKP:n tulevaisuus voidaan turvata kaikki lämpimästi tervetulleiksi toivottavana puolueena, joka on lähellä kansaa ja innostaa kaikkia aktivoitumaan yhteiskunnallisesti. RKP:n on seurattava aikaansa ja uskallettava uudistua ennen kuin siitä tulee museotavara!


Aloitteentekijöiden päätösehdotus

Olemme siksi sitä mieltä,

  • ETTÄ puolueen tulee tehdä perusteellinen status- ja elinkelpoisuuskartoitus kaikista paikallisosastoista
  • ETTÄ puolueen tulee asettaa työryhmä, joka selvittää ennakkoluulottomasti eri vaihtoehdot, miten RKP:n yhdistysrakenne voitaisiin uudistaa, jotta se seuraisi aikaansa.

Aloitteen tekijä/tekijät

Linda Sederholm, SU i Esbo
Martin Heinrichs, Stor Hagalund
ja
Päivi Puntila, kaupunginvaltuutettu Espoo
Peter Strandberg, Stor Hagalund