Aloite 9 – RKP:n tulee pyrkiä parantamaan lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoitoa molemmilla kansalliskielillä

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että syömishäiriöistä kärsiville on saatavilla matalan kynnyksen klinikoita, jotta yhteys hoitavaan tahoon saadaan luotua nopeasti.
  • että syömishäiriöistä kärsiville on riittävästi hoitopaikkoja sekä suomen että ruotsin kielellä niin,  että hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin määrittelyn jälkeen.
  • että uusilla hyvinvointialueilla keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin, varhaiseen puuttumiseen, tiedon koordinointiin sekä yhteistyöhön koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa syömishäiriöiden hoidossa.
  • että luodaan tukimuotoja perheille, joilla on syömishäiriöstä kärsivä lapsi.
  • että luodaan kansallinen syömishäiriöhoidon suunnitelma

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Erilaiset syömishäiriöt ovat yleistyneet ja koronapandemian aikana tilanne on vain pahentunut. Pandemian aikana yhä useampi lapsi ja nuori on sairastunut ja oireet ovat yhä vakavampia (Lähde: Häkkänen ja Raevuori (2022), Duodecim: https://www.duodecimlehti.fi/duo16639). Ennen pandemiaa sairastuneiden vointi on puolestaan pahentunut. Tutkimukset osoittavat, että tämä ei kosketa vain meitä täällä Suomessa, vaan kyse on kansainvälisestä ilmiöstä. On myös merkkejä siitä, että syömishäiriöön sairastutaan yhä varhaisemmassa iässä. Kehitys on erittäin huolestuttava.

Syömishäiriöt on käsite, joka sisältää useita erilaisia ​​sairauksia. Niille on yhteistä se, miten syömishäiriöön sairastunut ajattelee ja hallitsee syömistään. Esimerkiksi anoreksia tarkoittaa itsensä nälkiinnyttämistä, kun taas esimerkiksi ahmimisessa on kyse syömisen hallinnan menettämisestä ja kyvyttömyydestä lopettaa. Syömishäiriöistä on mahdollista toipua täysin, mutta koska sairauden kuva on niin monitahoinen, hoidossa tarvitaan usein monialaista hoitotiimiä. Tätä hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksella on tarkoitus edistää.

Ennaltaehkäisevän työn täytyy toimia paremmin, jotta yhä nuoremmat lapset ja nuoret eivät sairastu. On tärkeää, että hoito- ja kouluhenkilökunta on koulutettua ja että heillä on työkalut, joiden avulla keskustella lasten ja nuorten kanssa vartaloon, painoon ja terveelliseen elämään liittyvistä asioista. Tarvitaan myös henkilöstön lisäkoulutusta. Myös opiskelijaterveydenhuollolla on keskeinen rooli tunnistaa ja tukea minäkuvansa ja syömisensä kanssa kamppailevia opiskelijoita. Uusilla hyvinvointialueilla on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja yhteistyöhön opiskelijaterveydenhuollon kanssa niin, että riskiryhmään kuuluvat tai jo sairastuneet saavat nopeasti tukea ja apua. Yksi tapa alentaa nuorten kynnystä hakea apua olisi erilaisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto hoitoyhteyden luomiseksi. On myös tärkeää, että hyvinvointialueet koordinoivat syömishäiriöhoitoon liittyvää tiedottamista niin, että se on mahdollisimman helposti saatavilla ja että on selvää, miten apua voidaan hakea.

On tärkeää, että syömishäiriön hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin määrittelyn jälkeen. Aivan kuten aloitteessa todetaan, on siksi keskeistä, että hoitopaikkoja on riittävästi sekä suomen että ruotsin kielellä. Lisäksi on tärkeää, että perusterveydenhuollossa opitaan paremmin tunnistamaan syömishäiriöt ja hoitamaan niitä. Tarvitaan lisäpanostuksia terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen ja jatkokoulutukseen niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

Hyvä esimerkki syömishäiriöiden hoidosta on Pietarsaaressa sijaitseva Fredrikakliniken. Siellä lähtökohtana on, että nuoret ja nuoret aikuiset voivat saada hoitoa matalalla kynnyksellä, sillä klinikka on maksuton eikä vaadi lähetettä. Klinikalla työskentelee moniammatillinen tiimi, ja siellä on sekä poliklinikka että päiväosasto.

Kun perheenjäsen sairastuu, kriisi koskettaa aina koko perhettä. Perheellä on tärkeä rooli potilaan tukemisessa paranemisprosessissa, ja yhteistyö hoitavan tahon ja perheen välillä on tärkeää. Jotta perheellä olisi tähän resurssit, myös perheet tarvitsevat tukea. Sitä varten meidän on kehitettävä erilaisia ​​tukimuotoja. On tärkeää, että sekä hoito että tuki ovat yhdenvertaisia ja yhtenäisiä koko maassa.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi,

  • että syömishäiriöistä kärsiville on saatavilla matalan kynnyksen klinikoita, jotta yhteys hoitavaan tahoon saadaan luotua nopeasti.
  • että syömishäiriöistä kärsiville on riittävästi hoitopaikkoja sekä suomen että ruotsin kielellä niin, että hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin määrittelyn jälkeen.
  • että uusilla hyvinvointialueilla keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin, varhaiseen puuttumiseen, tiedon koordinointiin sekä yhteistyöhön koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa syömishäiriöiden hoidossa.
  • että luodaan tukimuotoja perheille, joilla on syömishäiriöstä kärsivä lapsi.

Aloite

Syömishäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa niin tyttöjen ja poikien kuin aikuisten naisten ja miesten keskuudessa. Syömishäiriön varhaisimpia vaiheita, mm. tyytymättömyyttä omaa ulkonäköä kohtaan, voi esiintyä jo 7-vuotiailla. Erityisen yleistä on, että yläkouluikäiset nuoret kärsivät jonkinasteisesta syömishäiriöstä, eikä pandemia ole helpottanut tilannetta. Lisäksi on tärkeää huomata, että tytöillä ja pojilla on usein erilaiset tarpeet ja oireet, ja siksi syömishäiriöiden hoidossa tarvitaan ymmärrystä ja kykyä erilaisiin lähestymistapoihin.

Tuki, ennaltaehkäisy ja hoito ovat osa-alueita, joita on syytä vahvistaa hyvinvointialueillamme. Syömishäiriö tulisi havaita varhaisessa vaiheessa, jotta vältytään pitkältä sairaushistorialta. Pitkäkestoinen syömishäiriö muuttuu usein krooniseksi, mikä on traagista yksilölle ja hänen läheisilleen sekä hyvin kallista yhteiskunnalle. Avun saaminen varhaisessa vaiheessa on siksi ratkaisevan tärkeää, ja lasten ja nuorten kohdalla opiskelijaterveydenhuollolla on keskeinen rooli.

Se että saa apua ja hoitoa omalla äidinkielellä on erittäin tärkeää. Suomessa on saatavilla asiantuntemusta sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta osaaminen ja hoitopaikat on syytä koordinoida entistä paremmin. Siirtyminen diagnoosista hoidon piiriin kestää usein liian pitkään ja niin suomen- kuin ruotsinkielisiä hoitopaikkoja on syytä lisätä. Erityisesti ruotsinkielinen hoito on alimitoitettua. RKP:ltä vaaditaan nyt poliittisia panostuksia syömishäiriöiden hoidon tukemiseksi molemmilla kansalliskielillä.


Aloitteen tekijöiden päätösehdotus

Ehdotamme siksi, että RKP toimii sen hyväksi,

  • että siirtymä diagnoosin ja hoidon välillä lyhenee.
  • että syömishäiriöiden hoidossa on tarjolla riittävästi hoitopaikkoja.
  • että syömishäiriöiden hoidossa on riittävästi hoitokapasiteettia ruotsin ja suomen kielellä.
  • että opiskelijaterveydenhuollon ja syömishäiriöihin erikoistuneiden hoitopaikkojen välillä on tiivistä yhteistyötä.
  • että tietoa syömishäiriöiden hoidosta koordinoidaan ja levitetään tehokkaammin.
  • että ennaltaehkäisevää ja varhaista interventiota syömishäiriöiden hoidossa vahvistetaan.
  • että luodaan tukimuotoja vanhemmille ja perheille, joilla on syömishäiriöstä kärsivä lapsi.

Aloitteen tekijä/tekijät

Liisa Suopanki, RKP Turku ja Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n vara-pj.
Anna-Karin Tötterman, pj., RKP Turku