Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- Suomi perustaa rauhanturvaajien kuntoutus-, tiedotus- ja tukikeskuksen
- kriisinhallinnan veteraanien vertaistuen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Aloitteessa on kyse tärkeästä asiasta. Meidän tulee pitää huolta rauhanturvaajistamme. Kun eri puolilla maailmaa syntyy kriisejä ja Euroopassa käydään sotaa, korostuu se, että pidämme huolta niistä, jotka osallistuvat eri kriisinhallintaoperaatioihin.
Suomi on osallistunut yli 30 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956 lähtien. Operaatiot voivat olla YK:n tai ETYJ:n alaisia, mutta niitä voi johtaa myös Nato, EU tai yksittäinen jäsenvaltio. Suomi on perinteisesti ollut yksi YK:n rauhanturvaoperaatioihin aktiivisimmin osallistuneista maista, ja on tärkeää, että profiloitumme jatkossakin aktiivisesti rauhaa ja vakautta maailmaan luovana maana.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- Suomi perustaa rauhanturvaajien kuntoutus-, tiedotus- ja tukikeskuksen
- kriisinhallinnan veteraanien vertaistuen rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä.
Aloite
Puolustusvoimien kuvauksen mukaan operaation tulee mm. edistää rauhaa ja turvallisuutta, jotta se täyttää kriisinhallintaoperaation kriteerit. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät rauhanturvaoperaatioon Suezin kanavalle jo vuonna 1956. Vaikka yksittäinen rauhanturvaaja lähteekin turvaamaan rauhaa ja vaikka Suomella on pitkä historia kriisinhallinnassa, Suomella ei ole lähellekään toimivaa järjestelmää veteraanien posttraumaattisen stressihäiriön eli PTSD:n torjumiseksi. Suomi tarvitsee kriisinhallintakeskuksen.
PTSD on trauma- ja stressiperäinen oireyhtymä, joka voi syntyä järkyttävistä tapahtumista. Tällaisia traumaattisia tapahtumia voivat olla mm. katastrofit, pahoinpitelyt, murhat, kidutukset tai muut järkyttävät kokemukset. Oireita ovat mm. itsensä eristäminen, välttelevä käyttäytyminen ja tunnekylmyys. Monet kärsivät masennuksesta, päihteiden väärinkäytöstä ja unihäiriöistä PTSD:n ohella. Puolustuskorkeakoulun (2013) mukaan ainakin 400 suomalaista rauhanturvaajaa on sairastunut PTSD:hen.
Maaliskuussa 2020 asetettiin parlamentaarinen komitea Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi. Komitea koostuu kaikista eduskuntapuolueista ja sen tehtävänä on tuottaa erilaisia ehdotuksia. Sen ensimmäinen ehdotus oli, että Suomen tulisi kehittää veteraanien tukijärjestelmää pitkäjänteisesti ja riittävin resurssein.
Suomen Rauhanturvaajaliitto tarjoaa tukea ja tietoa suomalaisille rauhanturvaajille. Liitto tarjoaa vertaistukea veteraaneille, mutta on riippuvainen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukikeskuksen (STEA) apurahoista, jolloin se voi suunnitella toimintaansa vain vuoden kerrallaan. Tulevien rauhanturvaajien, heidän läheistensä ja yhteiskunnan tukemiseksi Suomeen tulisi perustaa kriisinhallintakeskus.
Kriisinhallintakeskus, tai veteraanikeskus kuten sitä Tanskassa kutsutaan, tarjoaisi tukea rauhanturvaajille, veteraaneille ja heidän perheenjäsenilleen vertaistuen, mielenterveystuen, kuntoutuksen ja törkeän tiedon muodossa. Terveen veteraanin on helpompi selviytyä arjesta, tehdä töitä ja, mikä tärkeintä, selviytyä kokemastaan traumaattisesta tapahtumasta.
Aloitteen päätösehdotus
Aloitteentekijä katsoo tämän takia, että RKP:n tulee toimia sen hyväksi, että:
- että Suomi perustaa kriisinhallintakeskuksen, joka tarjoaa kuntoutusta, tietoa ja tukea tuleville, nykyisille ja entisille rauhanturvaajille.
- veteraaneille tarjottavan vertaistuen budjettimääräraha on pidempi kuin vain vuodeksi kerrallaan.
Aloitteentekijä
Kasper Kannosto
