Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti yhteistyössä tuottajajärjestöjen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) kanssa
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Turkiselinkeinon tulevaisuudesta keskustellaan säännöllisin väliajoin, ja se kuuluu yleensä eduskuntavaalien alla eri vaalikoneiden vakiokysymyksiin. Niin myös tällä kertaa. RKP on puolueohjelmassaan vuonna 2016 ottanut selkeän kannan asiaan. Siinä turkiselinkeinoa tuetaan. Myös puoluekokous antoi tukensa elinkeinolle vuonna 2019.
Turkiskasvatus on kiellettyä tai tiukasti säänneltyä ainakin 23 Euroopan maassa ja useissa maissa sekä EU:ssa käydään parlamentaarista keskustelua turkistarhauksen kiellosta. Puolueohjelmaa on tarkoitus päivittää vuonna 2024, ja sen valmistelun yhteydessä olisi luonnollista käydä syvempää keskustelua turkiselinkeinosta.
Vuonna 2021 turkisviennin arvo oli 392 miljoonaa euroa. Suomessa tuotetun viennin arvo oli tästä 126 miljoonaa euroa. Ennen pandemiaa viennin arvo oli lähes 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on siis merkittävästä taloudellisesta toiminnasta, joka tuottaa verotuloja ennen kaikkea Pohjanmaan maaseudulla. Turkiskasvattajat ovat suomalaisia maaseutuyrittäjiä, jotka muodostavat tärkeän osan maataloussektoria, ja 95 prosenttia Suomen turkistiloista sijaitsee Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
Mitä tulee eettisiin näkökohtiin, jotka on luonnollisesti otettava huomioon kaikessa eläintenpidossa, voidaan todeta, että Suomessa kasvatettava sini- ja hopeakettu, suomensupi ja minkki ovat puhtaasti tuotantoeläimiä, joita on kasvatettu yli 100 sukupolven ajan. Jos nämä eläimet ovat joissakin tilanteissa päätyneet luontoon, on se aiheuttanut kärsimystä muille lajeille. Tuotantoeläin poikkeaa Suomessa villinä elävistä sukulaiseläimistä, eikä se selviydy luonnossa itse.
Turkiseläinten hyvinvointi on Suomessa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin muissa turkistuotantomaissa. Jos ala kiellettäisiin Suomessa, tuotanto jatkuisi yhä enemmän maissa, joissa eläinten hyvinvoinnin valvontavalmius on huomattavasti heikompaa. Samalla on tärkeää seurata alan tulevaisuudennäkymiä ja varmistaa yrittäjien hallittu siirtyminen muille aloille tarvittaessa.
Vuonna 2013 eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta, jossa haluttiin kieltää turkiselinkeino. Eduskunta päätti, että perustuslain nojalla jokaisella on lain mukaan oikeus ansaita toimeentulonsa vapaasti valitsemansa työn, ammatin tai elinkeinon kautta. Elinkeinon harjoittamisen oikeutta voidaan kyllä rajoittaa lailla, mutta vain siinä tapauksessa, että lain tarkoitusta ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavin keinoin. Eduskunta päätti, että tämä tavoite voidaan saavuttaa kehittämällä turkistarhausta, ja niinpä se hylkäsi aloitteen.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti yhteistyössä tuottajajärjestöjen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) kanssa
Aloite
Turkiseläinten kasvatus pitäisi kieltää Suomessa. Se on epäeettinen toimiala, joka hyötyy eläinten kärsimyksestä. Turkisten kysynnän väheneminen sekä koronapandemian aiheuttamat ongelmat osoittavat, että aika on ajamassa turkisteollisuuden ohi.
Taloustutkimuksen vuoden 2022 lopulla tekemä kysely osoittaa, että 80 prosenttia suomalaisista vastustaa turkistarhausta sen nykymuodossa ja kolmasosa kieltäisi sen kokonaan tulevien 5-15 vuoden aikana. Sama tutkimus osoittaa, että vastustus kasvaa nopeasti – vastustajia oli 9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös Euroopan tasolla vastustus on kasvanut tasaisesti. Eläinsuojeluyhdistys Animalian tietojen mukaan turkiseläinten kasvatus on kiellettyä tai tiukasti säänneltyä ainakin 23 Euroopan maassa, ja useissa maissa käydään parlamentaarista keskustelua tarhauksen kiellosta. Yksi esimerkki eurooppalaisesta aloitteesta on kansalaisaloite Fur Free Europe, joka keräsi lyhyessä ajassa 1 701 987 allekirjoitusta. Näistä 92 788 tuli Suomesta. Kaikista Euroopan maista suomalaisten allekirjoituksia oli aloitteessa Latvian jälkeen toiseksi eniten asukasta kohden.
RKP:n antama tuki turkistarhaukselle heikentää puolueen imagoa sekä nykyisten että mahdollisten uusien äänestäjien keskuudessa sekä heikentää puolueen uskottavuutta erityisesti nuorille relevanttina vaihtoehtona.
Suomen tulisi seurata naapurimaiden esimerkkiä. Norja on kieltänyt turkiseläinten kasvattamisen kuuden vuoden siirtymäajalla ja Viro viiden vuoden siirtymäajalla. Suomen tulee 5-15 vuoden siirtymäkauden aikana tukea turkiskasvattajia löytämään muita elinkeinoaloja ja taata heille turvallisempi, eettisempi ja kestävämpi toimeentulo.
Aloitteen päätösehdotus
Aloitteentekijät katsovat, että RKP:n tulee toimia sen hyväksi, että:
- turkistarhaus lopetetaan ja kielletään Suomessa 5-15 vuoden siirtymäajalla.
- laaditaan kattava suunnitelma turkistarhauksen lopettamisesta ja tarvittaessa tarhaajien uudelleenkouluttamisesta, jotta siirtyminen muihin elinkeinoihin sujuisi mahdollisimman sujuvasti.
Aloitteentekijä
Kasper Kannosto
SFP i Sydvästra Helsingfors
Anna Granstedt
puheenjohtaja
SFP i Sydvästra Helsingfors
