Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- kehitetään saattohoitoa ja tarjotaan enemmän tukea omaisille
- mahdollisuutta eutanasiaan tutkitaan edelleen.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Myös eutanasiaa eli kysymystä aktiivisesta kuolinavusta on käsitelty aikaisemmin. Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö Svensk Ungdomin aloitteessa vuonna 2015 oli sama lähestymistapa aiheeseen, ja puoluekokous päätti tuolloin, että eutanasian mahdollisuutta tulisi tarkastella tarkemmin.
Valmistelussa huomioitiin se, että aktiiviseen eutanasiaan eli kuolinapuun liittyy monia avoimia kysymyksiä ja eettisiä ongelmia, esimerkiksi miten päätös eutanasiasta tehdään ja kuka kantaa vastuun itse toimenpiteestä. Voi olla vaikeaa arvioida potilaan kykyä tehdä päätöksiä tilanteissa, joissa eutanasia voi tulla ajankohtaiseksi. On tärkeää, että aiheesta käydään perusteellista yhteiskunnallista keskustelua, jotta eutanasian tarvetta voidaan säännöllisesti arvioida. Tällaista keskustelua käydään jatkuvasti, ja sitä on myös käyty useaan otteeseen viime vuosina yhteiskunnallisten vaikuttajien toimesta, joilla on vahvat yhteydet RKP:hen.
Eduskunta hylkäsi toukokuussa 2018 eutanasian sallimista puoltavan kansalaisaloitteen. Tämän jälkeen eduskunta päätti pyytää valtioneuvostoa perustamaan asiantuntijaryhmän, joka selvittää tarkemmin hyvän hoidon kriteerejä elämän loppuvaiheessa, itsemääräämisoikeutta ja saattohoitoa sekä eutanasiaa koskevan sääntelyn tarvetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kolmivuotisen työryhmän, joka antoi selvityksensä kesäkuussa 2021. Lääkäriavusteisesta itsemurhasta ja eutanasiasta valmisteltiin kaksi lakiesitystä mahdollista jatkokäsittelyä varten. Ensimmäinen luonnos perustui kansalaisaloitteeseen ja on suppeampi, kun taas toinen on sallivampi. Yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan päästy siitä, pitäisikö lääkärin avustama itsemurha tai eutanasia laillistaa.
Loppuraportissa työryhmä korostaa erityisesti sitä, että lääkärin oikeudellinen asema on epäselvä, mikäli lääkäri avustaa potilasta itsemurhassa. Suomen rikoslain mukaan potilaan elämän lopettaminen on rangaistavaa, jolloin rikosnimike on joko tappo tai kuolemantuottamus.
Osana asiantuntijaryhmän työtä julkaistiin palliatiivisen hoidon ja elämän loppuvaiheessa annettavan hoidon suositukset. Lisäksi julkaistiin verkkokurssi, jonka kautta on mahdollista hankkia osaamispassi elämän loppuvaiheessa annettavasta hoidosta.
Osaamispassi on tarkoitettu ammatillisesti koulutetuille sosiaali- ja terveysalan henkilöille.
On merkillepantavaa, että Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Lääkäriliitto vastustaa myös sitä, että lääkärit ammattikuntana olisivat velvoitettuja tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on nopeuttaa potilaan kuolemaa.
Palliatiivisen hoidon kehittäminen on asetettava etusijalle. Myös omaisille on tarjottava enemmän tukea.
Eutanasia on tyypillinen ns. omantunnon kysymys, jossa yksittäisten poliitikkojen on toimittava oman vakaumuksensa pohjalta.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- kehitetään saattohoitoa ja tarjotaan enemmän tukea omaisille
- mahdollisuutta eutanasiaan tutkitaan edelleen.
Aloite
Yksilön itsemääräämisoikeus on perusarvojemme ydintä ja myös laadittavan lainsäädännön perusta. Ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö Svensk Ungdom katsoo, että itsemääräämisoikeus sisältää oikeuden päättää omasta elämästään, myös elämän loppuvaiheessa.
Eutanasia tarkoittaa kuolinapua, missä joku muu kuin potilas itse suorittaa teon, joka johtaa potilaan kuolemaan. Avustettu kuolema on kuolinapua, missä potilas itse suorittaa teon, mutta hän saa lääkkeet ja ohjeet sen tekemiseksi.
Eutanasiasta on keskusteltu viime aikoina muun muassa sen johdosta, että sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin kansalaisaloitteen myötä kolmen vuoden aikana aiheesta selvitys, joka ei kuitenkaan johtanut konkreettisiin tuloksiin. Yhtenä syynä konkreettisten tulosten puutteeseen mainitaan resurssien puute ja se, että ryhmä käytti enemmän resursseja palliatiivisen hoidon tilanteen selvittämiseen kuin varsinaisesti eutanasiakysymykseen.
Palliatiivinen hoito ja eutanasia liittyvät vahvasti toisiinsa eivätkä sulje toisiaan pois. Palliatiiviseen hoitoon tarvitaan enemmän resursseja, jotta kaikki saavat elämän viimeisinä päivinä tarvittavaa hoitoa ja tukea. Samalla eutanasiaa koskevaa keskustelua ei voida sivuuttaa pelkästään sillä, että puhutaan palliatiivisen hoidon kehittämisestä, sillä se ei ole vaihtoehto kaikille. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito ei ole ristiriidassa eutanasian kanssa.
Useat maat ovat sallineet joko eutanasian tai avustetun kuoleman, muun muassa Alankomaat ja Sveitsi. Niillä on erilaisia säännöksiä esimerkiksi siitä, kuka voi hakea kuolinapua ja miten sitä haetaan. Suomen ei pidä kopioida suoraan mitään eri maissa jo käytössä olevista malleista, vaan meidän on luotava oma mallimme, joka sopii omaan hoitojärjestelmäämme ja yhteiskuntaamme.
Eutanasian salliminen tarkoittaa yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, kun kyse on hänen omasta elämästään, hoitovalinnoistaan ja tavasta, jolla hän haluaa päättää elämänsä.
Aloitteen päätösehdotus
RKP-nuoret haluaa Ruotsalaisen kansanpuolueen edistävän sitä, että
- avustettu kuolema laillistetaan Suomessa
- eutanasia laillistetaan Suomessa
Aloitteentekijä
Julia Ståhle, RKP-nuorten puheenjohtaja
Malin Lindholm, RKP-nuorten pääsihteeri
