Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi, että
- lisätään terveydenhuollossa ja kouluissa tietoa ADHD-oireiden monimuotoisuudesta ja oireiden eroavaisuuksista sukupuolten välillä
- lisätään psykiatrian resursseja ja tarkistetaan neuropsykiatrisista toimintarajoitteista, kuten ADHD:sta, kärsivien hoitopolkuja
- hyvinvointialueet, koulut ja kunnat ohjaavat resursseja vertaistukiryhmiin sekä perheiden ja yksittäisten neuropsykiatrian toimintahäiriöstä kärsivien henkilöiden tukemiseen.
- lisätään psykologien ja psykiatrian koulutuspaikkoja
- kouluilla on riittävästi resursseja, jotta oppilaat, joilla on neuropsykiatrisen toimintahäiriön oireita, saavat tarvitsemaansa tukea myös ilman diagnoosia
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Pojilla diagnosoidaan ADHD useammin kuin tytöillä, mutta kuten aloitteessa todetaan, tämä ei välttämättä johdu siitä, että ADHD olisi yleisempää pojilla, vaan siitä, että tyttöjen oireita ei tunnisteta kotona, koulussa tai terveydenhuollossa. Siksi tytöillä diagnoosi usein viivästyy ja ADHD:ta voidaan sen sijaan hoitaa ahdistuksena tai masennuksena. Diagnoosin viivästyminen voi johtaa ongelmien kasaantumiseen, mikä vaikeuttaa niiden hoitoa ja korjaamista myöhemmässä vaiheessa. Tämä on epäonnistuminen terveydenhuollossa ja henkilökohtainen tragedia niille, jotka eivät saa apua ja tukea diagnoosinsa kanssa.
Haluamme, että kaikki saavat hoitoa nopeasti ja että kaikki oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea koulussa. Kuten aloitteessa huomautetaan, terveydenhuollossa ja kouluissa tarvitaan enemmän tietoa neuropsykologisista oireista. Terveydenhuollossa on huolehdittava siitä, että diagnoosi ei viivästy ja että kaikki saavat apua, oli kyseessä sitten lääkitys, terapia tai muu arkea helpottava apumuoto.
Puoluevaltuuston päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi, että
- lisätään terveydenhuollossa ja kouluissa tietoa neuropsykologisten oireiden eroista sukupuolten välillä
- lisätään psykiatrian resursseja ja tarkistetaan neuropsykologisten oireiden hoitoketjuja
- hyvinvointialue, koulut ja kunnat panostavat vertaistukiryhmiin sekä perheiden ja ADHD- tai ADD-potilaiden tukemiseen.
Aloite
ADHD:sta kärsivien aikuisten ja lasten tyypillisimmät oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja keskittymisvaikeudet. Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen ja naisten oireet näyttävät usein erilaisilta. Tytöillä on mm. tarkkaavaisuuden häiriöitä, mutta ei selkeää yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta. Tyttöjen oireet suuntautuvat useammin ”sisäänpäin” ja johtavat syömishäiriöihin tai ahdistukseen. Tietämättömyydestä ja kapeasta oirekuvauksesta johtuen opettajat ja vanhemmat tunnistavat tyttöjen ADHD-oireet huonommin.
ADHD-diagnoosin saaminen edellyttää usein, että tytöllä/naisella on hyvin laajoja ja selkeitä vaikeuksia, mikä johtaa nykyisessä järjestelmässä tyttöjen alidiagnosointiin. Riskinä on, että naisia, joilla on diagnosoimaton ADHD, pompotellaan terveydenhuollossa liian pitkään, kunnes asiakas ja perhe menettävät toivonsa eivätkä enää etsi apua.
Epäilystä lopulliseen diagnoosiin kuluu keskimäärin 9 vuotta.
ADHD:sta kärsivillä tytöillä ja naisilla on poikien ja miesten tavoin vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä, työelämässä ja ihmissuhteissa. Tunnistamatta jääneen hoitotarpeen aikana kouluvaikeudet ehtivät kärjistyä, ja myöhemmin turvallisuuden ja oppimisen puutteet voivat johtaa työelämän vaikeuksiin ja kyvyttömyyteen luoda itsenäistä elämää. Väärinkäytökset ja rikollisuus ovat myös yleisempiä ihmisillä, joilla on ADHD-diagnoosi.
Naisten ja tyttöjen hoidossa vallitsevan rakenteelliseen ongelmaan puuttumiseksi tarvitaan joukko toimenpiteitä.
Ensinnäkin hoitoalalla, kouluissa sekä alan koulutuksessa tulisi olla tarjolla enemmän tietoa ja osaamista naisten ja tyttöjen ADHD-oireista. Hyvinvointialueiden tulee lisätä neuropsykologista osaamistaan ja ymmärrystä siitä, miten erityisesti nuorilla naisilla ja naisilla työelämässä voi olla haasteita arjessa. Oireita voi olla vaikea tulkita, sillä ammattilaisetkin ovat käyneet koulutuksessa, jossa naisten kohtaamat ongelmat eivät ole olleet nähtävillä.
Toisekseen noin 80 prosenttia ADHD-potilaista saa apua lääkkeistä, mikä on tällä hetkellä monesti naisten ulottumattomissa. Myös psykoterapialla ja erityisesti ryhmäterapialla yhdessä muiden samanlaisten ongelmien kanssa painiskelevien kanssa on todettu olevan vaikutusta. Hyvinvointialueiden tulee panostaa vertaistukiryhmiin sekä perheiden ja yksilöiden tukemiseen, jotka kokevat uupumusta, masennusta ja ahdistusta diagnosoimattoman neuropsykiatrisen diagnoosin vuoksi. Koulutetut ADHD-valmentajat voivat auttaa ja tukea arjen konkreettisissa asioissa, kuten ajan havainnoinnissa, rahan hallinnassa arjessa tai lähisuhteiden ylläpitämisessä. Tärkeää on myös se, että hoitoa on tarjolla myös ruotsiksi riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu.
Aloitteen päätösehdotus
Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet vaatii, että RKP toimii sen hyväksi, että
- psykiatrian resursseja lisätään ja neuropsykologisia hoitoketjuja tarkistetaan
- hyvinvointialueet, koulut ja kunnat panostavat vertaistukiryhmiin sekä perheiden ja ADHD:sta kärsivien ihmisten tukemiseen
- henkilö saa tarvittavaa hoitoa diagnoosin määrittelemisen yhteydessä.
Aloitteentekijä
Svenska Kvinnoförbundet r.f.
Anita Westerholm, Svenska Kvinnoförbundetin puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, Svenska Kvinnoförbundetin pääsihteeri
