Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että äänestysikä lasketaan kuntavaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan aluevaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan eduskuntavaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan europarlamenttivaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan presidentinvaaleissa 16 vuoteen.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Ruotsalainen kansanpuolue toimii äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä. Kansalaisten aktivointi ja kiinnostuksen herättäminen vaaleja kohtaan on tärkeää äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Viime vuosina on nähty positiivisia merkkejä, muun muassa kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yleisesti on lisääntynyt jonkin verran ja myös äänestysinnokkuus on lisääntynyt. Kun tarkastellaan vuoden 2023 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuutta ikäluokassa 18-24-vuotiaat, äänestysprosentti nousi 55 prosentista 58 prosenttiin verrattuna vuoden 2019 vaaleihin. Vuoden 2015 vaaleissa prosentti oli vain 47 prosenttia. Näin ollen näyttäisimme olevan oikeilla jäljillä, sillä kiinnostus vaaleja kohtaan nuorten äänestäjien keskuudessa kasvaa. Sen sijaan 25–34-vuotiaiden keskuudessa äänestysprosentti valitettavasti laski 62 prosenttiin verrattuna vuoden 2019 vaalien 63 prosenttiin. Paljon on vielä tehtävää, sillä yleinen äänestysprosentti oli 71 prosenttia.
Myös jatkossa tarvitaan aktiivista työtä, jotta kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan vahvistuisi entisestään. Aktiivisempi demokratiakoulutus kouluissa on yksi esimerkki tarvittavista toimista. Orpon hallituksen tavoitteena on myös laatia ja toteuttaa kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Erityisenä tavoitteena on lisätä äänestysaktiivisuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta.
Äänestysiän alentamisesta on keskusteltu myös aiemmin, viimeksi puoluekokouksissa vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2021. Äänioikeusikä on yleensä liitetty täysi-ikäisyyteen. Lisäksi on ollut loogista, että äänestysikä ja vaalikelpoisuusikä ovat samat. Aloitteessa todetaan aivan oikein, että yhteiskuntavastuu alkaa monella tapaa jo ennen 18 vuoden ikää. Toisaalta suuri osa oikeuksista ja velvollisuuksista liittyy edelleen täysi-ikäisyyteen, esimerkiksi huoltajan vastuu päättyy, tulee asevelvollisuus, oppivelvollisuus päättyy ja on oikeus solmia avioliitto. Myös oppivelvollisuus on laajentunut 18 vuoteen viime vuosina. Nämä huomioiden on perusteltua säilyttää 18 vuotta ikärajana kansallisissa vaaleissa äänestämiseen ja ehdokkaaksi asettumiseen. Hallitusohjelman mukaisesti eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen alaikäraja on kuitenkin tarkoitus laskea 16 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kuntien tehtävät muuttuivat, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden vastuulle ja peruskoulutuksesta tuli kunnan suurin tehtävä muiden paikallisten hyvinvointiin ja elinvoimaan liittyvien asioiden lisäksi. Siksi katsomme, että on perusteltua alentaa äänestysikärajaa kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, jotta nuoret pääsevät vaikuttamaan paikallisiin ja alueellisiin asioihin paremmin.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että äänestysikä lasketaan kuntavaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan aluevaaleissa 16 vuoteen.
Aloite 18 – Pelastetaan demokratian tulevaisuus
Rikoslain 3 luvun 4 §:n mukaan rikosoikeudellinen vastuu edellyttää, että tekijä on rikoksen tekohetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen. Verohallinto lähettää jokaisen kalenterivuoden alussa verokortin kaikille, jotka täyttävät vuoden aikana vähintään 16 vuotta. Toisin sanoen nuoret ovat rikosoikeudellisessa vastuussa ja verovelvollisia 16-vuotiaana, mutta heillä on rajoitetut vaikutusmahdollisuudet, koska he eivät saa äänestää yleisissä vaaleissa. RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin mielestä tämä on vähintäänkin epädemokraattista.
Nykyinen äänestysikäraja 18 vuotta tarkoittaa usein sitä, että nuoret pääsevät äänestämään ensimmäisen kerran, kun he ovat juuri muuttaneet toiselle paikkakunnalle esimerkiksi opiskelemaan tai töihin. Näin ollen heillä ei ole vahvoja siteitä uuteen seutuun ja vaaleissa ehdolla oleviin ehdokkaisiin. Se nostaa kynnystä osallistua demokratian tärkeimpään peruspilariin: äänioikeuden käyttämiseen yleisissä vaaleissa. Jos sitä vastoin saa äänestää ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana, on todennäköisempää, että on tuolloin asunut samalla paikkakunnalla pidempään ja näin on myös todennäköisempää käyttää äänioikeutta.
Alempi äänestysikä tarkoittaa, että myös toisen asteen koulutus voi tukea äänestämistä. Se luo konkreettisen mahdollisuuden oppia kokemuksen kautta, mitä voidaan hyödyntää opetuksessa.
Kun äänestysikärajaa lasketaan 16 vuoteen, nuorten kynnys äänestää madaltuu. Se hyödyttää sekä yhteiskuntaa että demokratiaa. Samalla se lisää demokraattisen järjestelmämme legitimiteettiä.
Äänestysikä ei ole kiveen hakattu asia, vaan se on muuttunut useita kertoja historian saatossa heijastellen aina sitä aikaa, jossa elämme. Ei ole mitään pakottavaa syytä, miksi ikärajaksi on päätetty nimenomaan 18 vuotta. Siksi nyt on aika elää ajassa ja laskea äänestysikä 16 vuoteen.
Päätösehdotus
Siksi RKP:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom haluaa, että RKP toimii sen hyväksi
- että äänestysikä lasketaan kuntavaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan aluevaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan eduskuntavaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan europarlamenttivaaleissa 16 vuoteen.
- että äänestysikä lasketaan presidentinvaaleissa 16 vuoteen.
- että vaalikelpoisuusikää alennettaisiin kaikissa kansallisissa vaaleissa 16 vuoteen.
Aloitteen tekijä/tekijät
Julia Ståhle, liittopuheenjohtaja, RKP:n nuorisojärjestö RKP-nuoret
Anna Oksanen, liittosihteeri, RKP:n nuorisojärjestö RKP-nuoret
