Aloite 29 – Metroradan laajentaminen itään

Puoluekokouksen päätös

Puoluekokouksen päätös

Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

On äärimmäisen tärkeää, että työ- ja opiskelumatkat ovat sujuvia. Yli puolet Suomen joukkoliikenteen matkoista tapahtuu pääkaupunkiseudulla ja keskimäärin pisimmät työmatkat tehdään myös täällä, vaikka työmatkat ovatkin vähentyneet koronapandemian jälkeen.

Aloitteessa puututaan suunnitelmiin laajentaa nk. Itämetroa itään. Suunnitelma on ollut vahvasti sidoksissa kuntien maankäytön suunnitteluun ja maahanmuuton kasvuun pääkaupunkiseudulla. Metrolla kulkemiseen liittyy monia etuja ilmaston, ympäristön ja nopean pendelöinnin näkökulmasta. Suurista rakennuskustannuksista johtuen metro edellyttää riittävän suurta väestöpohjaa linjan varrelle. Yhteensä linjan varrella ja jokaisen metroaseman ympärille tarvittaisiin asuntoja ja työpaikkoja arviolta 10 000 asukkaalle. Toisin kuin aloitteessa todetaan, nykyiset metrolinjat jatkavat jo Puotilasta Rastilaan ja Vuosaareen, kun metro Itäkeskuksen jälkeen jakautuu kahdeksi radaksi.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisten selvitysten mukaan itämetron uskottiin ulottuvan aina Sipoon Majvikiin asti. Vuonna 2015 valmistui Sipoon oma selvitys Sipoon metrosta, ja sen mukaan metro ulottuisi vielä Majvikistä pidemmälle itään. Näin metro jatkuisi Mellunmäestä itään.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon vuonna 2018 laatima Östersundomin alueen yhteinen yleiskaava kuitenkin hylättiin Helsingin hallinto-oikeudessa marraskuussa 2019 ja maakuntakaava jäi voimaan. Käytännössä hallinto-oikeuden päätös merkitsee sitä, että Östersundomin kehittäminen, mukaan lukien mahdollinen metrolinjaus itään, on aloitettava uudelleen. Tällä hetkellä ei ole kaavoitusedellytyksiä vetää metrolinjaa eteläisen Sipoon läpi. Östersundomissa ei myöskään asu tarpeeksi ihmisiä, jotta arvioissa ilmoitettu metroaseman yhteyteen vaadittava asukasmäärä täyttyisi.

Raideyhteyttä tarvitaan edelleen itäisen Uudenmaan ja Helsingin välille. Nyt keskustelussa olevat suuret raideinvestoinnit kilpailevat ainakin ajallisesti keskenään. Koska niiden priorisointia nyt vertaillaan hankkeiden kesken, tärkeimmän argumentin tulisi olla investoinnin tuoma hyöty matkustajamäärissä ja säästettynä matka-aikana. Myös muuhun joukkoliikenteeseen, kuten linja-autoliikenteeseen, tarvitaan panostuksia yhteyksien parantamiseksi itäiselle Uudellemaalle. Yksi Sipoon kärkihankkeista on avata junaliikenne Sipoon Nikkilän ja Keravan välillä lähivuosina.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että Itäradan projektiyhtiö jatkaa toimintaansa, vaikka siihen ei ole olemassa suurempia resursseja. RKP on pitänyt esillä sitä vaihtoehtoa, että uusi junayhteys itään kulkisi Helsingistä rannikkoa pitkin Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta. Tämä rautatie hyödyttäisi koko aluetta liittämällä kaupunkeja rataverkkoon. Samalla työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle olisi yksinkertaisempaa ja ilmastoystävällisempää.

RKP jatkaa työtä sen hyväksi, että itäradasta tulisi totta. RKP on kannattanut investointeja junayhteyksiin sen sijaan, että metrolinjaa jatkettaisiin itään.

Päätösehdotus

Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Aloite 29 – Metroradan laajentaminen itään

Kiihtyvä ilmastonmuutos tekee hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä yhä tärkeämpää. Tällöin rautatiekuljetukset on hyvä vaihtoehto. Energiantarve ja kuluminen on kiskoilla pientä.

Uuden linjan rakentaminen on toki kallista ja energiaintensiivistä, joten nykyistä Puotilan metrolinjaa voitaisiin jatkaa itään, missä on tilaa rakentaa suuri pysäköintialue metrolle. Tämä vähentäisi henkilöautoliikennettä maanteillä ja Helsingin kaupunkiliikenteessä.

Päätösehdotus

Siksi ehdotamme

  • että metrolinjaa laajennetaan itään.

Aloitteen tekijä/tekijät

Lars-Johan Nyholm, RKP Itä-Porvoo