Puoluekokouksen päätös
Puoluekokouksen päätös
RKP toimii sen hyväksi
- että kuluttajansuojaa vahvistetaan esteettisten kirurgisten toimenpiteiden ja esteettisten injektiohoitojen yhteydessä.
- että oikeus suorittaa esteettisiä kirurgisia toimenpiteitä ja esteettisiä injektiohoitoja rajoitetaan koskemaan lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja koulutettuja sairaanhoitajia.
- että plastiikkakirurgisia toimenpiteitä suorittavilla lääkereillä tulee olla kirurginen tai plastiikkakirurginen koulutus
- että täyteaineet ja vahvemmat hapot luokitellaan lääkkeiksi.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
RKP haluaa parempaa kuluttaja- ja potilassuojaa. Suomi on oikeusvaltio ja meidän tulee voida luottaa siihen, että kirurgiset toimenpiteet ovat niiden luonteesta riippumatta uskottavia ja luotettavia. Aloitteessa nostetaan esiin erittäin ajankohtainen kysymys koskien kuluttaja- ja potilassuojaa sekä julkisen terveydenhuollon tarpeetonta kuormittamista. Aivan kuten aloitteessa todetaan, veronmaksajat joutuvat viime kädessä maksamaan laskun epäonnistuneista kauneusleikkauksista.
Orpon hallitus on ottanut asian esiin hallitusohjelmaa laadittaessa. Hallitusohjelmassa todetaan, että vaihtoehtoisia hoitoja ja ei-lääketieteellisistä syistä tehtäviä esteettisiä hoitoja koskevan lainsäädännön tarvetta selvitetään yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Olemme samaa mieltä aloitteentekijöiden kanssa esteettisten kirurgisten toimenpiteiden ja esteettisten injektiohoitojen tiukemman sääntelyn tarpeesta.
Päätösehdotus
RKP toimii sen hyväksi
- että kuluttajansuojaa vahvistetaan esteettisten kirurgisten toimenpiteiden ja esteettisten injektiohoitojen yhteydessä.
- että oikeus suorittaa esteettisiä kirurgisia toimenpiteitä ja esteettisiä injektiohoitoja rajoitetaan koskemaan lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja koulutettuja sairaanhoitajia.
- että plastiikkakirurgisia toimenpiteitä suorittavilla lääkereillä tulee olla kirurginen tai plastiikkakirurginen koulutus.
- että täyteaineet ja vahvemmat hapot luokitellaan lääkkeiksi.
Aloite 42 – Kauneudenhoitoalan palveluiden kokonaisvalvonta ja sääntely
Vastuu kauneudenhoitoalan palveluiden valvonnasta ei ole Suomessa kunnolla yhden viranomaisen vastuulla, vaan eri vastuualueet on jaettu useiden viranomaisten kesken. Koska kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta kauneudenhoitoalan palveluista, kukaan ei myöskään tiedä, miten laajasta ongelmasta on kysymys.
Varmaa on kuitenkin se, että epäonnistuneiden kosmeettisten toimenpiteiden synnyttämiä ongelmia on yhä enemmän, toimenpiteet voivat aiheuttaa suurta haittaa ja että alalla ollaan huolissaan potilaiden turvallisuudesta. Yksi ongelmien taustasyistä on se, että Suomessa on vain suosituksia, mutta ei sääntöjä siitä, kuka saa suorittaa kauneushoitoja. Kouluttamattomat ihmiset, joilla ei ole anatomista ja lääketieteellistä tietämystä, käyttävät tuotteita tietämättä mitä tuote sisältää tai miten sitä käytetään oikein.
Hyaluronihappoa sisältävien kosmeettisten täyteaineiden valmistajat ja toimittajat päättävät itse, mikä koulutus heidän tuotteidensa käyttäjältä vaaditaan ja mitä kursseja heidän tulee käydä. Heidän intressinsä on kaupallinen, eikä valvontaviranomaista ole. Maailmanlaajuisesti on olemassa valtavasti erilaisia täyteaineita, joita kuka tahansa voi ostaa ja käyttää. Nykylainsäädäntömme mukaan kuka tahansa voi tilata verkosta periaatteessa minkä tahansa kosmeettisen tuotteen ja tarjota hoitoa ilman alan koulutusta.
Väärän kosmeettisen valmisteen käyttö voi parhaimmillaan johtaa vain ihottumaan, mutta jos hoitoon sisältyy happoja, injektioita, ihon alle asetettavia mesolankoja, laseria tai ultraääntä ja toimenpiteen suorittaa kouluttamaton henkilö, seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Jos täyteaineiden kaltaiset valmisteet luokiteltaisiin lääkkeiksi, Fimea valvoisi niitä.
Mitä tulee täyteaineisiin, Suomessa mikään taho ei valvo niiden tarjoamista asiakkaille, kun taas muissa Euroopan maissa on tiukasti säännelty, että tällaisia injektioita voi antaa vain lääkäri tai koulutettu sairaanhoitaja. Lisäksi lähes kaikissa Euroopan maissa esteettisten plastiikkakirurgisten toimenpiteiden suorittamiseen vaaditaan asianmukainen koulutus. Ruotsissa vaatimus otettiin käyttöön vuonna 2021 (https://www.ivo.se/aktuellt/nyheter/2021/ny-lag-ger-sakrare-skonhetsbehandlingtar/). Suomessa ei ole lakia, jonka mukaan lääkärillä tulisi olla joko kirurginen tai plastiikkakirurginen koulutus.
Verenvuoto, tulehdukset, avautuvat leikkaushaavat ja hankala arpeutuminen ovat kaikki riskejä, jotka kuuluvat niin esteettiseen kuin muuhunkin kirurgiaan. HUSin plastiikkakirurgit korjaavat muiden lääkäreiden työn aiheuttamia vahinkoja, veronmaksajien kustannuksella.
Päätösehdotus
Haluamme, että RKP toimii sen hyväksi
- kauneudenhoitopalvelujen valvonta yhtenäistetään.
- että täyteaineet ja vahvemmat hapot luokitellaan lääkkeiksi.
- että luodaan lainsäädäntöä, jolla oikeus suorittaa pieniä kosmeettisia toimenpiteitä rajoitetaan koskemaan lääkäreitä ja koulutettuja sairaanhoitajia.
- että plastiikkakirurgisia toimenpiteitä suorittavilla lääkereillä tulee olla kirurginen tai plastiikkakirurginen koulutus.
Aloitteen tekijä/tekijät
Emma Ringbom, hallituksen jäsen, RKP Töölö
Karin Toyoda, puheenjohtaja, RKP Töölö
