Aloite 48 – Tehdään Nato-päivästä liputuspäivä

16.06.2024 | Puolustus

Puoluekokouksen päätös

RKP toimii sen hyväksi

että 4. huhtikuuta eli Nato-päivä muutetaan yleiseksi liputuspäiväksi.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Viralliset liputuspäivät on määritelty asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla. Virallisia liputuspäiviä on joka vuosi seitsemän. Myös vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaanastumispäivä ovat virallisia liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä virastot ja laitokset ovat velvollisia nostamaan lipun salkoon. Virallisia liputuspäiviä ovat:

28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
1. toukokuuta, suomalaisen työn päivä
toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
lauantaina 20.–26. kesäkuuta eli juhannuspäivä
Suomen lipun päivä, marraskuun 2. isänpäivä
6. joulukuuta eli itsenäisyyspäivä
päivä, jolloin järjestetään kansalliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa
päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Asetuksessa lueteltujen yhdeksän liputuspäivän lisäksi hyväksytyt liputuspäivät julkaistaan Helsingin yliopiston julkaisemassa Suomen valtiokalenterissa. Muita liputuspäiviä on viisitoista vuodessa ja ne on lueteltu Helsingin yliopiston julkaisemassa Suomen valtiokalenterissa. Hyvään lippukulttuuriin kuuluu Suomen lipun nostaminen salkoon muina liputuspäivinä samalla tavalla kuin virallisina liputuspäivinä.

Muita liputuspäiviä ovat:
helmikuun 5. päivä, Runebergin päivä
19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvopäivä
9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä, myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
27. huhtikuuta, valtakunnallinen veteraanipäivä
9. toukokuuta, Eurooppa-päivä
12. toukokuuta Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden päivä
6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, Runon ja kesän päivä
elokuun viimeinen lauantai, Suomen luonnon päivä
1. lokakuuta, Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä
10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 24. lokakuuta, YK:n päivä
6. marraskuuta, Ruotsalaisuuden päivä
20. marraskuuta, lapsen oikeuksien yleissopimuksen päivä
8. joulukuuta, Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Sisäministeriö ottaa vastaan ehdotuksia uusiksi liputuspäiviksi tärkeiden henkilöiden ja tapahtumien huomioimiseksi. Ministeriö tekee päätöksensä huomioiden Suomen lipputoimikunnan 1970-luvulla antaman lausunnon, jonka mukaan uusien liputuspäivien aiheen tulisi olla sellainen, että se on hyväksytty mahdollisimman monen kansalaisen keskuudessa, jotta yleinen liputus tuntuu luonnolliselta.

Liputuspäivän hyväksymisprosessi voidaan käynnistää niin, että ministeriö suosittelee liputusta vuosittain.

Päivät, joina sisäministeriö suosittelee tällä hetkellä liputusta, ovat seuraavat:
3. helmikuuta, Alvar ja Aino Aallon ja Suomen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
6. helmikuuta, saamelaisten kansallispäivä
8. huhtikuuta, romanien kansallispäivä
9. elokuuta, Tove Janssonin päivä, Suomen taiteen päivä

Kun yleistä liputusta on suositeltu usean vuoden ajan peräkkäin, ministeriö voi tehdä Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle suosituksen, että päivä sisällytetään vakiintuneena liputuspäivänä yliopiston julkaisemiin almanakkoihin.

Suomessa on vapaus liputtaa. Jokaisella on oikeus liputtaa silloin, kun siihen on syytä, myös kalenteriin merkittyjen liputuspäivien ulkopuolella.

Nato-päivä olisi luonnollinen jatko integraatiollemme Natoon ja on linjassa Eurooppa-päivän liputuksen kanssa. Liputuspäivä kunnioittaisi ja näkyvöittäisi yhteistyötä luonnollisella tavalla.

Päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi

että 4. huhtikuuta eli Nato-päivä muutetaan yleiseksi liputuspäiväksi.