Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p. koostuu jäsenyhdistyksistä, joita ovat puolueen paikallisosastot, erityisyhdistykset ja alueelliset piirit. Piirien tehtävänä on helpottaa ja tukea paikallisosastojen toimintaa paikallisten tarpeiden ja esiin nousevien kysymysten pohjalta. RKP on jaettu viiteen piiriin: Helsinki, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Yhteispiiri.
Puoluekokous on RKP:n ylin päättävä elin. Puoluekokous asettaa poliittiset tavoitteet ja määrittelevät puolueen toiminnan suuntaviivat. Puoluekokoukseen kokoontuu edustajia kaikista paikallisosastoista ja erityisyhdistyksistä sekä jäsenjärjestöistä Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet ja Svenska Seniorer päättämään yhteisistä asioista. Yhteensä puoluevaltuutettujen määrä nousee noin kolmeen sataan.
Puoluekokous järjestetään säännönmukaisesti kerran vuodessa, kesäkuun toisena viikonloppuna. Ylimääräisiä puoluekokouksia voidaan myös kutsua koolle esimerkiksi presidenttivaalien alla.
Puoluekokouksessa käsitellään ehdotuksia ja aloitteita. Ehdotukset ovat puoluehallituksen esittämiä, kun taas aloitteet tulevat jäsenyhdistyksiltä. Puoluekokouksen aloitteet koskevat perinteisesti kaikkea asiamiesposteista globaaleihin kohtalonkysymyksiin. Puoluepäivillä valitaan myös puoluevaltuusto, puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
Puoluevaltuusto koostuu puolueen puheenjohtajasta, kolmesta varapuheenjohtajasta ja 46 jäsenestä henkilökohtaisine varajäsenineen. Puoluevaltuuston tehtävä on mm. suunnitella puolueen politiikkaa pidemmällä aikavälillä, valita puoluehallitus, vahvistaa tilinpäätös, käsitellä aloitteista annettuja lausuntoja ja tehdä aloitteista päätösesityksiä puoluepäiville.
Puoluehallitus koostuu puolueen puheenjohtajasta, kolmesta varapuheenjohtajasta sekä kaksitoista muusta jäsenestä, jotka puoluevaltuusto on nimennyt. Puoluevaltuuston puheenjohtajalla, puolueen ministereillä, europarlamentaarikoilla ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus ja sananvalta puoluehallituksen istunnoissa. Puoluesihteeri toimii esittelijänä. Puoluehallitus on operatiivinen elin, joka hoitaa juoksevia asioita. Sen tehtävänä on muun muassa määritellä puolueen kanta ajankohtaisissa poliittisissa, rakenteellisissa tai taloudellisissa kysymyksissä
Puolueen kansanedustajat muodostavat ruotsalaisen eduskuntaryhmän. Pääsääntöisesti siihen kuuluu myös Ahvenanmaan vaalipiirin edustaja. Eduskuntaryhmää avustaa ryhmäkanslia, jota johtaa pääsihteeri. Kullakin kansanedustajalla on lisäksi henkilökohtainen avustaja.
Euroopan parlamentissa RKP kuuluu liberaalien ryhmään Renew Europe. RKP on Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen ALDE:n täysivaltainen jäsen vuodesta 1995.
Piirit työskentelevät pääasiassa alueellisten kysymysten parissa. Piirit tukevat oman alueensa paikallisosastoja. Puolueen viisi aluejärjestöä jakaantuvat vaalilain mukaisesti vaalipiireihin. Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien ehdokkaiden nimeäminen on tärkeä osa piirien toimintaa. Piirit ovat vastuussa vaalikampanjatoiminnasta. Piiriä johtaa piirihallitus, joka valitaan vuosittaisessa piirikokouksessa huhtikuussa. Piirit tekevät tiivistä yhteistyötä puolueen keskushallinnon ja piirin kansanedustajien kanssa. Piirien toimintaan kuuluvat paikallisosastojen puheenjohtajien seminaarit ja nk. kuntaparlamentit kuntien luottamushenkilöille. Piirit ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella on myös paikallisosastoja Helsingin, Uudenmaan Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ulkopuolella. Nämä paikallisosastot kuuluvat Yhteispiiriin, jonka toimintaan kuuluu kahdeksan vaalipiiriä: Pirkanmaan, Lapin, Keski-Suomen, Satakunnan, Savo-Karjalan, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Oulun vaalipiiri.
RKP:llä on paikallisosastoja kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa. Puolue järjestää toimintaa käytännössä kaikilla paikkakunnilla, joilla asuu ruotsinkielisiä. Paikallisosastot ovat puolueen jäsenyhdistyksiä ja niillä on oikeus olla edustettuina puoluepäivillä.
Kunnallisjärjestö toimii kattojärjestönä ja yhteistyöelimenä kunnissa, joissa on useita paikallisosastoja. Kunnallisjärjestön tärkein tehtävä on koordinoida ja kehittää RKP:n politiikkaa kunnan tasolla, organisoida paikallistoimintaa, tukea paikallisosastoja kuten myös jäsenjärjestöjä Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet ja Svenska Seniorer. Paikallisosastot kuuluvat kunnallisjärjestöön, mutta ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Kunnallisjärjestön hallitus koostuu paikallisosastojen edustajista.
RKP:ssä vaikuttaa tällä hetkellä yhdeksän erityisyhdistystä. Yhdistykset ovat yleensä valtakunnallisia ja niitä yhdistää kiinnostus tiettyyn asiaan.
Puoluehallitus nimittää vuosittain joitakin työryhmiä ja valiokuntia. Puolueen valiokunnat löytyvät täältä:
Svensk Ungdom (RKP-nuoret) on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen nuorisojärjestö.
Svenska Kvinnoförbundet on RKP:n naisjärjestö.
Svenska Seniorer on RKP:n seniorijärjestö.
