Puoluevaltuusto koostuu puolueen puheenjohtajasta, kolmesta varapuheenjohtajasta ja 46 jäsenestä henkilökohtaisine varajäsenineen. Puoluevaltuuston tehtävä on mm. suunnitella puolueen politiikkaa pidemmällä aikavälillä, valita puoluehallitus, vahvistaa tilinpäätös, käsitellä aloitteista annettuja lausuntoja ja tehdä aloitteista päätösesityksiä puoluepäiville.

Puoluehallitus koostuu puolueen puheenjohtajasta, kolmesta varapuheenjohtajasta sekä kaksitoista muusta jäsenestä, jotka puoluevaltuusto on nimennyt. Puoluevaltuuston puheenjohtajalla, puolueen ministereillä, europarlamentaarikoilla ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus ja sananvalta puoluehallituksen istunnoissa. Puoluesihteeri toimii esittelijänä. Puoluehallitus on operatiivinen elin, joka hoitaa juoksevia asioita. Sen tehtävänä on muun muassa määritellä puolueen kanta ajankohtaisissa poliittisissa, rakenteellisissa tai taloudellisissa kysymyksissä

Puolueen kansanedustajat muodostavat ruotsalaisen eduskuntaryhmän. Pääsääntöisesti siihen kuuluu myös Ahvenanmaan vaalipiirin edustaja. Eduskuntaryhmää avustaa ryhmäkanslia, jota johtaa pääsihteeri. Kullakin kansanedustajalla on lisäksi henkilökohtainen avustaja.

Euroopan parlamentissa RKP kuuluu liberaalien ryhmään Renew Europe. RKP on Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen ALDE:n täysivaltainen jäsen vuodesta 1995.

Piirit työskentelevät pääasiassa alueellisten kysymysten parissa. Piirit tukevat oman alueensa paikallisosastoja. Puolueen viisi aluejärjestöä jakaantuvat vaalilain mukaisesti vaalipiireihin. Kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien ehdokkaiden nimeäminen on tärkeä osa piirien toimintaa. Piirit ovat vastuussa vaalikampanjatoiminnasta. Piiriä johtaa piirihallitus, joka valitaan vuosittaisessa piirikokouksessa huhtikuussa. Piirit tekevät tiivistä yhteistyötä puolueen keskushallinnon ja piirin kansanedustajien kanssa. Piirien toimintaan kuuluvat paikallisosastojen puheenjohtajien seminaarit ja nk. kuntaparlamentit kuntien luottamushenkilöille. Piirit ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella on myös paikallisosastoja Helsingin, Uudenmaan Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan ulkopuolella. Nämä paikallisosastot kuuluvat Yhteispiiriin, jonka toimintaan kuuluu kahdeksan vaalipiiriä: Pirkanmaan, Lapin, Keski-Suomen, Satakunnan, Savo-Karjalan, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Oulun vaalipiiri.

RKP:llä on paikallisosastoja kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa. Puolue järjestää toimintaa käytännössä kaikilla paikkakunnilla, joilla asuu ruotsinkielisiä. Paikallisosastot ovat puolueen jäsenyhdistyksiä ja niillä on oikeus olla edustettuina puoluepäivillä.

Kunnallisjärjestö toimii kattojärjestönä ja yhteistyöelimenä kunnissa, joissa on useita paikallisosastoja. Kunnallisjärjestön tärkein tehtävä on koordinoida ja kehittää RKP:n politiikkaa kunnan tasolla, organisoida paikallistoimintaa, tukea paikallisosastoja kuten myös jäsenjärjestöjä Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet ja Svenska Seniorer. Paikallisosastot kuuluvat kunnallisjärjestöön, mutta ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Kunnallisjärjestön hallitus koostuu paikallisosastojen edustajista.

RKP:ssä vaikuttaa tällä hetkellä yhdeksän erityisyhdistystä. Yhdistykset ovat yleensä valtakunnallisia ja niitä yhdistää kiinnostus tiettyyn asiaan.

Puoluehallitus nimittää vuosittain joitakin työryhmiä ja valiokuntia. Puolueen valiokunnat löytyvät täältä:

Työryhmät.