Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, FT Klemetti Näkkäläjärvi on asetettu ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 2015 Uudeltamaalta RKP:n ehdokkaana.
Näkkäläjärvi on ollut RKP:n ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2011 Lapin vaalipiirissä ja eurovaaliehdokkaana vuonna 2014.
– Pitkällisen harkinnan tulokseni päätin asettua ehdokkaaksi Uudellemaalle. Lapin vaalipiirissä RKP:llä on erinomaisia ehdokkaita ja saamelaisia on ehdokkaana useissa eri puolueissa. Saamelaisia asuu merkittävästi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja RKP haluaa mahdollistaa sen, että saamelaisia voidaan valita kansanedustajaksi useasta eri vaalipiiristä” Näkkäläjärvi kertoo.
Näkkäläjärvi jatkaa, – RKP on toiminnallaan tässä hallituksessa luonut edellytykset sille, että perus- ja ihmisoikeudet voivat kehittyä. RKP on ainoa hallituspuolue joka kunnioittaa tehtyjä sitoumuksia eikä taivu puoluepoliittisen painostuksen edessä. Ratkaisuni sinetöi puolustusministeri Carl Haglundin kanssa käydyt keskustelut. Puoluejohtaja Haglund kertoi, että RKP aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa saamelaisten oikeuksien ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnin edistämistä. Haglundin mukaan kyseessä on perus- ja ihmisoikeuskysymys.
Näkkäläjärvi perustelee edelleen ehdokkuuttaan: Suomen valtio tarvitsee toimivan hallituksen, joka ei luovu perus- ja ihmisoikeuksista, ja tekee niitä koskevia päätöksiä sekä kunnioittaa aiemmin tekemiään linjauksia. Tämä on syy sille, miksi lähdin RKP:n ehdokkaaksi. Haluan olla mukana luomassa entistä parempaa, suoraselkäisempää ja avoimempaa Suomea. RKP on sitoutunut vaaliohjelmassaan YK:n alkuperäiskansajulistuksen tavoitteisiin, ympäristösuojeluun ja oikeusvaltioon. RKP pitää lupauksensa eikä luovu arvoistaan, minkä johdosta RKP on minun puolueeni. Politiikka ei ole rikki. Politiikka tarvitsee vain oikeita päättäjiä, jotka ovat valmiita tekemään vaikeita päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti. Sekä RKP että minä olemme niitä.
– Lähden eduskuntavaaleihin tuomaan ympäristö- ja saamelaiskysymysten lisäksi vähemmistöjen oikeuksia laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen vanhat ja uudet vähemmistöt ovat Suomen kulttuurinen rikkaus ja heidän mahdollisuuksiaan ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan on edistettävä. Suomi on ollut aina monikulttuurinen yhteiskunta ja meidän on pidettävä kiinni tästä perinnöstä, Näkkäläjärvi lopettaa tiedotteensa.
