Vapautemme ja itsenäisyytemme on arvokkainta, mitä meillä on. Tärkein tehtävämme Suomen kansan edustajina on toimia kaikissa yhteyksissä niin, että teemme kaikkemme Suomen suvereniteetin ja kansalaisten turvallisuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Kun muistelen lapsuuttani, mielestäni tärkein perintö, jonka vanhempani antoivat minulle, oli itsenäinen maamme. Isäni, kuten niin monet hänen ikäisensä, lähetettiin rintamalle puolustamaan maataan toisen maailmansodan aikana. Äitini, kuten niin monet muutkin nuoret sairaanhoitajaopiskelijat, hoiti haavoittuneita sotilaita sotasairaaloissa ympäri Suomea. Helsingissä, Rovaniemellä, Pietarsaarella. Monet suomalaiset sotilaat joutuivat antamaan henkensä, jotta voisimme elää itsenäisessä maassa. Monet loukkaantuivat ja vammautuivat loppuelämäkseen. Mutta me teimme sen – yhdessä. Pieni Suomi onnistui vastustamaan hyökkääjä Neuvostoliittoa. Sota, joka jätti meihin jälkensä ja sai meidät tietoisiksi siitä, ettei mitään pidä pitää itsestäänselvyytenä. Sota, joka myös opetti meille läksyn: ”ei koskaan enää yksin”, kuten kenraali Adolf Ehrnrooth sanoi.
Venäjän ja Putinin raju hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta tänä vuonna merkitsi välitöntä muutosta Euroopan ja oman maamme turvallisuustilanteeseen. Venäjän julkilausuttu tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se, että Venäjä hyökkää rauhanomaista naapurimaata vastaan, on vakava rikkomus kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia vastaan. Hyökkäys loukkaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta sekä muodostaa vakavan uhan kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
Minä ja puolueeni, Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue, olemme kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään. On ollut selvää, että tämä on se pala, joka on puuttunut turvallisuuspaletistamme. Vuonna 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen, mikä oli erittäin tärkeä askel, askel, joka osoitti selvästi, että Suomi kuuluu länteen. EU ei kuitenkaan ole puolustusliitto. Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä, eikä Naton rinnakkaisorganisaation perustaminen ole koskaan ollut vaihtoehto. Siksi Suomi on vuosi vuodelta tiivistänyt puolustusyhteistyötään erityisesti Ruotsin kanssa, mutta myös Naton kanssa. Voimme sanoa, että olemme päässeet Nato-kumppanuudessa niin pitkälle kuin voimme ilman täysjäsenyyttä. Mutta nyt on aika ottaa askel lisää mennä loppuun asti. Suomen on aika liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi ja tehdä se hyvän naapurimme Ruotsin rinnalla.
Suomen on oltava mukana kaikissa pöydissä, joissa tehdään maamme ja Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä. Ja meidän on pyrittävä parhaaseen ja vahvimpaan mahdolliseen ennaltaehkäisevään suojaan. Sotilaallinen hyökkäys maatamme kohtaan pitää olla niin epähoukutteleva ajatus, että kukaan ei sitä koskaan tekisi.
Arvoisa puhemies,
Naton täysjäsenenä Suomella (meillä) on myös paljon tarjottavaa. Meillä on vahva oma puolustus, johon panostamme jatkossakin. Meillä on kullanarvoinen, vahva puolustustahto, ja yhdessä Ruotsin sekä muiden Pohjoismaiden kanssa meillä on mahdollisuus yhdessä luoda vakautta ja turvallisuutta sekä Itämeren alueella että koko Pohjois-Eurooppassa.
Arvoisa puhemies!
Kyse on oikeiden valintojen tekemisestä elämässä, silloin kun valinnan aika koittaa. Suomen kansa on selvästi osoittanut vahvan tukensa Naton puolustusliittoon liittymiselle, ja myös täällä eduskunnassa edustettuina olevat puolueet ovat suurella enemmistöllä osoittaneet, että tämä on tie, joka meidän on valittava. Ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä kymmenestä jäsenestä kymmenen kannattaa jäsenyyttä. Hallitus on selvästi todennut, että se on Suomen kannalta parasta, ja olen itsekin jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että se on järkevin ratkaisu maamme turvallisuuden kannalta tänään, huomenna ja tuleville sukupolville. Haluamme maksimoida oman turvallisuutemme. Emme halua olla uhka kenellekään. Päinvastoin, me jatkamme kansakuntana joka päivä työtä rauhan, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.
Koen suurta kiitollisuutta kaikkia niitä kohtaan, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta toisen maailmansodan aikana. Ylpeydellä tarkastelen myös sitä prosessia, jonka olemme yhdessä luoneet, jotta voimme nyt sanoa, että Suomi haluaa liittyä Naton puolustusliittoon. Lähettäkäämme nyt hakemus sisään yhdessä Ruotsin kanssa.
(Oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson piti puheen kansanedustajana)
