Ryhmäpuheenvuoro 19.2.2025
ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Mikko Ollikainen.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja sen neljää tavoitetta. 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka innostaa meitä rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Onnistuneen kulttuuripolitiikan ansiosta ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa yhteistyössä muiden politiikan alojen kanssa.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kulttuurikentän olevan avoin ja kaikkien saavutettavissa. Mielestämme kulttuuri on itseisarvo, jolla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Kulttuuri ja taide tukevat hyvinvointia, työllisyyttä ja oppimista. Ne lisäävät ymmärrystämme tulevaisuudesta, nykyajasta ja historiasta. Kulttuuri toimii osallisuuden ja osallistumisen areenana, jossa ihmiset voivat kasvaa, oppia ja toteuttaa itseään. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani tämä tapahtui nuorisoseuraliikkeen piirissä. Se oli hienoa ja opettavaista aikaa. Moni meistä on toiminut kolmannella sektorilla, ja on tärkeää, että tuomme esiin kolmannen sektorin valtavaa merkitystä myös jatkossa.
Eräs tärkeimmistä kysymyksistä, joihin selonteossa otetaan kantaa, on se, että kulttuuri on jokamiehen oikeus. Kulttuuri kuuluu kaikille heidän taustastaan, kielestään, asuinpaikastaan, iästään ja taloudellisista voimavaroistaan riippumatta. Pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa on tehtävä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, ja kulttuurin tulee olla läsnä elämän kaikissa vaiheissa. Mielestämme eri äänet saavat kuulua, tuntua ja näkyä. Koulu on Suomen suurin kulttuurilaitos, jossa taide- ja kulttuurikasvatusta on vahvistettava yhdenvertaisesti ja osallisuutta lisäävästi.
Kulttuurin tekijät ovat avainasemassa Suomen kulttuurin kannalta. Selonteossa on useita keinoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kulttuurin tekijöiden asemaa, joka on aivan liian heikko, kuten korona-aikana opimme. Niitä ovat kulttuurin tekijöiden työmarkkina-asemaan liittyvien ongelmien korjaaminen, ansainnan vahvistaminen alusta- ja tekijänoikeustaloudessa, taiteen ja kulttuurin ostamiseen ja lahjoituksiin liittyvät kannustimet verotuksessa sekä uudenlaiset välittäjärakenteisiin liittyvät rahoitusmuodot. Lisäksi uudistetaan yhdistelmävakuutus kattamaan myös apurahatulo. Kulttuurisektorin ja luovien alojen liikevaihto on noin 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä usein monilta unohtuu.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa suojella suomalaista ja suomenruotsalaista kulttuuriperintöä ja edistää rikasta ja uutta luovaa kulttuurielämää, joka kuvastaa yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kulttuuri määrittää, keitä me olemme ihmisinä, ja se rakentaa meidän identiteettiämme. Suomessa kansalliskielet määritellään perustuslaissa, ja ne ovat kansallisen identiteettimme perusta. Kaksikielisyys on Suomen vahvuus, ja se antaa kulttuurillemme mahdollisuuden ainutlaatuiseen vuorovaikutukseen muiden Pohjoismaiden kanssa. Oman kielen vaaliminen on oman kulttuurin ja oman identiteetin vaalimista.
Elämme geopoliittisesti uskomattoman epävarmoja aikoja. Kulttuuri, kieli ja identiteetti tukevat kansallista yhteenkuuluvuutta ja resilienssiä. Winston Churchillin kerrotaan sodan aikana sanoneen, että: ”jos meillä ei ole taidetta ja kulttuuria, meillä ei ole mitään puolustettavaa!”.
Kulttuuri on siis hyvin tärkeää maamme kokonaismaanpuolustuksen kannalta. Politiikan tulee edistää laatua ja taiteellista uudistumista sekä tukea taiteen ja kulttuurin tekijöitä. Kulttuuripolitiikan tehtävänä on tukea kulttuuritarjontaa vaikuttamatta sen sisältöön ja mahdollistaa kulttuurin kehittyminen yhteiskunnan muuttuessa.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kulttuuripoliittinen selonteko on tärkeä. Nyt perustetaan pysyvä, neuvoa-antava toimielin, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida kulttuuripoliittisen selonteon toteutumista ja tehdä aloitteita. Tarvitsemme monialaisen toimijan, joka kokoaa yhteen kulttuurialojen ja luovien alojen ammattilaiset, elinkeinoelämän, kaupungit ja asianomaiset ministeriöt, ja tarjoaa niille mahdollisuuden keskustella kulttuuripolitiikasta. Pitkäjänteinen ja monialainen kulttuuripolitiikka edellyttää keskustelua ja järjestelmällistä seurantaa.
Arvoisa puhemies,
kun tulevaisuus huolestuttaa ja uutiset tuntuvat ylivoimaisilta, kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään, analysoimaan ja käsittelemään suuria ja pieniä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tekoälyn ja digitalisaation merkitys yhteiskunnassamme kasvaa. Onko se uhka vai mahdollisuus kulttuurille? Se riippuu paljon siitä, keneltä kysyy. Olen vakuuttunut siitä, että kulttuuri tukee meidän yhteiskuntaamme, ja että kulttuuri tekee meistä ihmisiä eikä pelkkiä kansalaisia.
