Puoluekokouksen päätös
Yhteinen vastaus aloitteisiin Aloite 13 – Korvaus raskauspahoinvointilääkkeistä ja Aloite 14 – Parempaa hoitoa vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsiville naisille.
RKP toimii sen puolesta
- että hyperemeesis gravidarumille laaditaan Käypä hoito -suositus
- että raskaudenaikaiseen pahoinvointiin on saatavilla hyvää hoitoa
- että lääkkeiden saatavuus raskauspahoinvointiin ei ole sidoksissa saa riippua henkilön taloudelliseen tilanteeseen.
Aloitteen käsittely
Puoluevaltuuston vastaus
Yhteinen vastaus aloitteisiin Aloite 13 – Korvaus raskauspahoinvointilääkkeistä ja Aloite 14 – Parempaa hoitoa vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsiville naisille.
Aloitteentekijät nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä äitiysterveydenhuollon usein sivuutetusta osa-alueesta, nimittäin vaikeasta raskauspahoinvoinnista (hyperemesis gravidarum). Tämä tila vaikuttaa paitsi naisen terveyteen, myös työkykyyn, arkeen ja psyykkiseen hyvinvointiin – joskus koko raskauden ajan.
Vaikka pahoinvointi on yleistä raskauden aikana, on selvää, että näitä oireita ei vieläkään aina oteta riittävän vakavasti. Hoidon ja tuen saatavuus vaihtelee, eikä Suomessa tällä hetkellä ole olemassa hyvää hoitokäytäntöä vaikean raskauspahoinvoinnin hoitoon, eikä Kela korvaa uusia lääkkeitä, jotka voisivat lievittää oireita. Se, että naiset joutuvat tällaisessa tilanteessa maksamaan hoitonsa kokonaan itse, on kohtuutonta – erityisesti silloin, kun sairaus estää työskentelyn ja saattaa vaatia toistuvia sairaalahoitojaksoja.
RKP jakaa näkemyksen siitä, että tilannetta on parannettava.
Tuemme sitä, että vaikeaa raskauspahoinvointia varten laaditaan näyttöön perustuva hoitosuositus osana kansallisia hoitosuosituksia. Katsomme myös tärkeäksi, että lääkkeiden saatavuus (esimerkiksi Xonvea tai vastaavat) ei ole sidoksissa taloudelliseen tilanteeseen, ja että asianmukaisesti perustelluilla lääkkeillä tulisi olla mahdollisuus kuulua korvausjärjestelmän tai lääkekaton piiriin.
Toteamme, että lääkekorvauksista Suomessa päättää lääkehintalautakunta (Hila) lääketehtaan jätettyä hakemuksen. Vaikka RKP ei voi suoraan vaikuttaa näihin päätöksiin, voimme edistää sitä, että myös raskaudenaikaiset hoitotarpeet huomioitaisiin paremmin – esimerkiksi tarkastelemalla mahdollisuuksia siihen, että raskaus sisällytettäisiin niihin kriteereihin, joiden perusteella Hila voi myöntää lääkekorvauksia.
Päätösehdotus
RKP toimii sen puolesta
- että hyperemeesis gravidarumille laaditaan Käypä hoito -suositus
- että vaikean raskauspahoinvoinnin hoito on asianmukaista
- että lääkkeiden saatavuus vaikeaan raskauspahoinvointiin ei ole sidoksissa henkilön taloudelliseen tilanteeseen.
Aloite 14 – Parempaa hoitoa vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsiville naisille
Noin 700 naista Suomessa sairastuu vuosittain vakavaan raskaudenaikaiseen pahoinvointiin, hyperemeesis gravidarumiin (HG). Tälle tilalle on ominaista erittäin voimakas pahoinvointi ja oksentelu jopa kymmeniä kertoja vuorokaudessa. HG on niin vakava tila, että nainen tarvitsee usein sairaalahoitoa nopeasti kuivumisen tai muiden diagnoosiin liittyvien ongelmien välttämiseksi.
Jo tavallinen raskauden alkuvaiheen pahoinvointi, josta suurin osa naisista kärsii, on hankalaa, mutta lähes 10 kuukautta kestävä lamauttava pahoinvointi on erittäin kuormittavaa. Joillakin HG:stä kärsivillä naisilla oireet helpottavat raskauden puolivälissä, mutta monilla ne jatkuvat synnytykseen saakka – joskus jopa sen jälkeenkin.
Oikean ja riittävän hoidon saaminen voi olla haastavaa, ja naisen täytyy usein itse olla oma äänitorvensa, jotta terveydenhuolto ja yhteiskunta ottaisivat hänet vakavasti. Hoitohenkilökunnalla ei aina ole riittävästi tietoa diagnoosista ja sen oirekuvasta, minkä vuoksi hoitotoimenpiteet aloitetaan vasta, kun oireet ovat vakavia ja vaikuttavat merkittävästi raskaana olevaan naiseen. Juuri silloin kun hoitoa tarvitaan eniten – niin naisen oman hyvinvoinnin kuin syntymättömän lapsen vuoksi – ei ole hyväksyttävää, että hoitohenkilökunta vähättelee oireita tai selittelee diagnoosin vakavuutta pois.
Hyperemeesis gravidarum ei kosketa vain oireita kokevaa naista, vaan myös hänen läheisiään. Jotkut HG:stä kärsivät naiset tarvitsevat sairaalahoitoa useita kertoja raskauden aikana. Raskauden pitäisi olla aikaa, jolloin odotetaan innolla uutta elämänvaihetta – ei aikaa, jolloin täytyy murehtia sairauslomista tai sairaalahoidosta nestehukan tai aliravitsemuksen vuoksi.
Suomessa on saatavilla kaksi lääkettä hyperemeesis gravidarumin oireiden hoitoon, mutta ne eivät valitettavasti auta kaikkia naisia. Lisäksi lääkkeet ovat kalliita eikä niitä ole sisällytetty Kelan lääkkeiden erityiskorvausjärjestelmään tai maksukattoon.
RKP:n naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet katsoo, että jotta vakavasta raskaudenaikaisesta pahoinvoinnista kärsivät naiset otettaisiin vakavasti ja saisivat parempaa hoitoa, tarvitaan konkreettisia toimia. Tällä hetkellä hyperemeesis gravidarumin hoitoon ei ole olemassa Käypä hoito -suositusta. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia kansallisia hoitosuosituksia, jotka perustuvat näyttöön perustuvaan tutkimustietoon. Lisäksi hoidon ja lääkkeiden tulee olla kaikkien saatavilla sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Päätösehdotus
RKP:n naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet ehdottaa, että RKP edistää edustajiensa kautta eduskunnassa ja hallituksessa seuraavia asioita:
- että hyperemeesis gravidarumille laaditaan Käypä hoito -suositus.
- että hyperemeesis gravidarumin hoitoon käytettävien lääkkeiden saatavuus ei riipu naisen taloudellisesta tilanteesta. Vakavan raskaudenaikaisen pahoinvoinnin hoito ja lääkkeet tulee sisällyttää lääkekorvausjärjestelmään ja maksukattoon.
Aloitteen tekijä/tekijät
RKP:n naisjärjestö Svenska Kvinnoförbundet
Anita Westerholm, puheenjohtaja
Agneta Udd-Saarela, pääsihteeri
