Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Anders Norrback, 17.3.2026
Arvoisa puhemies,
Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan tehtäviin on tullut vakiintunut ja luonnollinen osa Suomen toimintaa Natossa. Euroopan turvallisuusympäristön heikentyminen korostaa näiden tehtävien tärkeyttä. Nato ylläpitää pelotevaikutustaan ja toimintakykyään harjoitusten, läsnäolon ja yhteisten operaatioiden avulla. On tärkeää, että Suomi uutena jäsenvaltiona osallistuu aktiivisesti ja määrätietoisesti tähän toimintaan.
Usein kuulee sanottavan, että ”Suomi on saari”. Väite on ajankohtainen myös, kun puhumme Suomen puolustuksesta ja huoltovarmuudesta. Siksi merivoimien merkitys on erityinen. Mielestämme on erityisen tärkeää, että Suomi osallistuu pysyviin merivoimaosastoihin, sekä laivasto-osasto SNMG1:een että miinantorjuntaosasto SNMCMG1:een. Osaaminen ja saumattomaksi hiottu yhteistyö vahvistavat lähialueemme turvallisuutta. Hybriditoimet ja niin sanottuun varjolaivastoon liittyvät uhat ovat lisääntyneet Itämeren alueella viime vuosina. Tarve suojella kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa valvontaa ja merenkulun turvatoimia on suurempi kuin aikoihin. Siksi kannatamme lämpimästi sitä, että Suomi kantaa vastuunsa osallistumalla Naton merelliseen läsnäoloon sekä aluksin että henkilöstön muodossa. Osoitamme myös, että Suomi on aktiivinen toimija, joka ei vain vastaanota turvallisuutta, vaan myös tuottaa turvallisuutta koko liittokunnalle.
Arvoisa puhemies,
kuten selonteossa todetaan, Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa. Eräs Naton perusajatuksista on 360 asteen lähestymistapa, jossa kaikki liittolaiset edistävät koko euroatlanttisen alueen turvallisuutta. Viime kuukaudet ovat kuitenkin varjostaneet transatlanttisia suhteita. Suomi työskentelee jatkossakin vahvojen transatlanttisten suhteiden puolesta ja pyrkii siihen, että luottamuksesta ja molemminpuolisesta tuesta tulisi taas itsestään selviä asioita.
Arvoisa puhemies,
Suomen osallistuminen Naton harjoituksiin ja tehtäviin vahvistaa myös maamme omia Puolustusvoimia. Se, että suomalaisjoukot toimivat Naton komentoketjussa Naton johdossa, antaa meille sellaista kokemusta, joka suoraan vahvistaa kansallista puolustuskykyämme. Osallistuminen parantaa operatiivista kyvykkyyttämme ja ymmärrystämme monikansallisista prosesseista ja syventää integroitumistamme tähän puolustusyhteistyöhön, joka on nyt turvallisuuspolitiikkamme perusta. Suomen asiantuntemus erityisesti miinanraivauksessa ja vaativissa pohjoisissa oloissa toimimisessa on tervetullut lisä Naton suorituskykyyn.
Arvoisa puhemies,
valitettavasti me kaikki olemme joutuneet myöntämään, että elämme maailmassa, jossa turvallisuustilanne voi muuttua nopeasti. Selonteossa todetaan selvästi, että Naton merivoimaosastoihin ei tällä hetkellä kohdistu suoranaista uhkaa. Samalla on välttämätöntä, että Suomen ja Naton toiminta on joustavaa ja ennakoivaa. Nato johtaa niitä joukkoja, joilla Suomi nyt osallistuu, ja selonteon mukaan ne ovat tarvittaessa käytettävissä kaikkiin Naton tehtäviin, mukaan lukien Naton nopean toiminnan joukkoihin. Valmistautumalla eri tilanteisiin yhdessä muiden Nato-maiden kanssa ylläpidämme sellaista pelotetta ja turvaa, jota meidän aikamme edellyttää.
Toimintavalmius on tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Mutta yhtä tärkeää on, että Suomi voisi aktiivisesti tehdä töitä eri tasoilla sen puolesta, että Ukrainan sota jonakin päivänä loppuisi ja että Eurooppa ja maailma voisivat uskoa tulevaisuuteen, jossa sotia ei ole.
Kiitos.
