Norrback: Suomi vahvistaa Itämeren turvallisuutta Naton kautta

Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) korosti ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnassa Suomen aktiivisen osallistumisen merkitystä Naton rauhanajan tehtäviin, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027.

– Suomen osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin on luonnollinen osa jäsenyyttämme. Harjoitusten, läsnäolon ja yhteisten operaatioiden kautta Nato ylläpitää pelotevaikutustaan, ja siksi on tärkeää, että Suomi osallistuu toimintaan aktiivisesti ja tavoitteellisesti, Norrback sanoo.

Norrback korostaa erityisesti Suomen osallistumisen merkitystä merivoimien toimintaan tilanteessa, jossa Itämeren turvallisuusympäristö on heikentynyt.

– Itämeren alue on yhä enemmän altistunut hybridiuhkille ja niin sanottuun varjolaivastoon liittyville riskeille. Siksi on tärkeää, että Suomi osallistuu aktiivisesti Naton merivoimien toimintaan ja edistää kriittisen infrastruktuurin suojaamista sekä turvallisuuden vahvistamista lähialueillamme, Norrback sanoo.

Hän painottaa myös, että Suomen on kannettava vastuunsa liittokunnassa ja osallistuttava yhteisen turvallisuuden vahvistamiseen sekä että Nato-yhteistyö vahvistaa myös Suomen omaa puolustuskykyä.

– Osallistumalla aktiivisesti Naton toimintaan Suomi osoittaa, että emme ainoastaan vastaanota turvallisuutta, vaan myös tuotamme sitä koko liittokunnalle. Naton harjoituksiin ja tehtäviin osallistuminen vahvistaa myös omaa puolustuskykyämme. Toimimalla Naton komentoketjussa saamme arvokasta kokemusta, joka vahvistaa suoraan kansallista puolustustamme, Norrback sanoo.

Lopuksi Norrback korostaa sekä valmiuden että pitkäjänteisen rauhantyön merkitystä.

– Toimintavalmius on tärkeää sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Mutta yhtä tärkeää on, että Suomi voisi aktiivisesti tehdä töitä eri tasoilla sen puolesta, että Ukrainan sota jonakin päivänä loppuisi ja että Eurooppa ja maailma voisivat uskoa tulevaisuuteen, jossa sotia ei ole, Norrback lopettaa.

Norrback: Aika tarkastella takuueläkettä ja vertailla Pohjoismaita

Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 turvaamaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulo. Keskustelu järjestelmästä heräsi, kun Työeläkevakuuttajien väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes totesi, että nykyiset säännöt tekevät joidenkin henkilöiden täyden takuueläkkeen saamisesta kohtuuttoman helppoa. Siimes tuo esiin eroja Suomen ja Ruotsin järjestelmien välillä: Ruotsissa takuueläke pienenee, jos henkilö ei ole asunut maassa 40 vuoden ajan työuransa aikana.

Lue edellinen artikkeli

Ingo: Infrastruktuuria on kehitettävä älykkäästi: “Soratiet eivät ole automaattisesti halvempia kuin hyvin rakennetut asfalttitiet”

Kansanedustaja Christoffer Ingo korosti ryhmäpuheenvuorossaan eduskunnassa toimivien liikenneyhteyksien merkitystä, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa valtakunnallisesta liikennejärjestelmästä vuosille 2026-2037, niin sanottua Liikenne 12-suunnitelmaa.

Lue seuraava artikkeli