Ryhmäpuhe julkisen talouden suunnitelmasta

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, edustaja Otto Andersson, 6.5.2026

Arvoisa puhemies,

kevään kehysriihi käytiin poikkeuksellisen vaikeassa globaalissa taloustilanteessa. Ukrainan sota ja Hormuzinsalmen konflikti lisäävät maailmanlaajuista epävarmuutta. Tämä myös syö kasvun edellytyksiä Suomessa ja heikentää suomalaisten tulevaisuudenuskoa. Siksi on tärkeää, että kehysriihen yhteydessä tehtiin niukasta taloudellisesta liikkumavarasta huolimatta täsmätoimia kasvun, yrittäjyyden sekä työllisyyden edistämiseksi.

Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää. Kehysriihen yhteydessä hallitus teki monta juuri pienyrittäjien kannalta tärkeää päätöstä. Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisen myötä yksinyrittäjien ja pienyrittäjien eläkemaksut muuttuvat kohtuullisemmaksi. Myös yrittäjävähennystä korotetaan. Lisäksi suomalaisten kasvuyritysten pitkään peräänkuuluttama työsuhdeoptioiden verotuksen uudistus tehdään.

Toinen pienyrittäjien ja monen naisvaltaisen alan kannalta merkittävä päätös on kotitalousvähennyksen väliaikainen korotus. Kotitalousvähennys on erityisen tärkeä rakennus-, remontti- ja korjausalalla, siivousalalla sekä hoito- ja hoiva-alalla. Se edistää työllisyyttä ja ehkäisee harmaata taloutta.

Rakennusalan ahdinkoon pitää suhtauta vakavasti ja siksi yli sadan miljoonan euron panostukset korjausrakentamiseen ovat erittäin tervetulleita. Suomalaisen teollisuuden ja kuljetusalan kannalta on tärkeää, että ammattidiesel otetaan käyttöön vähintään kymmeneksi vuodeksi.

 

Arvoisa puhemies,

hallitus päätti kehysriihessään 40 miljoonan euron suuruisen lisärahoituksen kohdentamisesta hoitoon ja hoivaan. Tämä on tärkeää, koska tiedämme, että hyvinvointialueiden tilanne on vaikea ja että hyvinvointialueiden rahoituslaki uudistetaan vasta ensi vaalikaudella. Lisärahoituksen turvin hyvinvointialueet voivat esimerkiksi kehittää toivottua omalääkärimallia ja vahvistaa ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Toinen tärkeä päätös on kolmannen sektorin hoito- ja hoiva-alan järjestöille tehtäviä lahjoituksia koskevan verovähennyksen luominen.

Arvoisa puhemies,

Suomen työttömyystilanne on vaikea ja siihen on suhtauduttava vakavasti. Siitä huolimatta, että talouskasvu ja sen edistäminen on työllisyyden kannalta kaikkein merkittävin keino, on tärkeä tehdä myös täsmätyöllisyystoimia erityisesti nuorten tilanteen parantamiseksi. Nuorten työllisyyssetelin laajennus ja sen käyttökynnyksen madaltaminen yrityksille on tervetullut päätös. On erityisen tärkeää, että saa sen kaikkein ensimmäisen työpaikan.

Myös taloudellisesti vaikeina aikoina on uskallettava tuoda uusia kehitysajatuksia.  Siksi hallituksen päätös aloittaa kokeilu kokonaiskoulupäivästä on erittäin tervetullut. Kokonaiskoulupäivä tarkoittaa sitä, että koulun yhteydessä järjestetään oppilaille mielenkiintoista harrastustoimintaa ja koulukuljetukset järjestetään sen mukaisesti. Tämä edistää yhteenkuuluvuutta, ehkäisee kiusaamista ja lisää liikkumista. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla monen lapsen ja nuoren mahdollisuus osallistua harrastuksiin koulupäivän jälkeen on tällä hetkellä vaikeaa.

 

Arvoisa puhemies,

ruotsin kielen asemaa ja suomenruotsalaista kulttuuria ja koulutusta vahvistetaan. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus on päättänyt vahvistaa kahta keskeistä ruotsinkielistä Suomessa toimivaa instituutiota. Suomenruotsalaisella yliopistolla, eli Åbo Akademilla, on yliopistolaissa säädetty erityistehtävä antaa ruotsinkielistä koulutusta.  Tähän saakka tätä erityistehtävää ei ole huomioitu yliopiston rahoituksessa. Nyt Åbo Akademin asemaa vahvistetaan vuosittaisella kolmen miljoonan euron suuruisella lisärahoituksella.

Hyvin tervetullutta on myös se, että Svenska Teatern saa vihdoin virallisen aseman kansallisnäyttämönä. RKP on jo pitkään tehnyt töitä tämän puolesta. Tämä on tärkeä päätös ruotsin kielen asemalle ja suomenruotsalaiselle kulttuurille. Tai Svenska Teaternia lainatakseni: ”Päätös on selkeä viesti hallitukselta ja vahva osoitus kansalliskielemme pitkäjänteisestä kestävyydestä: ensimmäistä kertaa Svenska Teatern asetetaan nyt yhdenvertaiseen asemaan suomenkielisten instituutioiden kanssa.”

 

Arvoisa puhemies,

Eduskuntavaaleihin on aikaa alle vuosi. Sen olemme kaikki huomanneet. Syksyn aikana saamme varmasti kuulla, miten eri puolueet aikovat ensi vaalikauden miljardiluokan sopeutuksen käytännössä hoitaa.

Pelkkiä leikkauksia kannattavilta on syytä kysyä mistä ihmeestä tämän mittakaavan säästöt on tarkoitus löytää. Pelkkien veronkorotusten varaan vannovien osalta taas on pakko kysyä, miten koskaan saamme talouskasvun vauhtiin. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, enemmän menestyviä yrityksiä ja uusia investointeja. Sitä ei kahdeksan miljardin veronkorotuksilla aikaansaada.

On selvää, että tarvitsemme velkajarrun lisäksi vahvan kasvuvaihteen tulevina vuosina. Suomi ei nouse pelkillä leikkauksilla tai veronkorotuksilla, vaan tarvitsemme ennen kaikkea kasvua ja työtä sen edistämiseksi.

Valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta

Ryhmäpuheenvuoro 5.5 2026. Pitäjänä edustaja Biaudet.

Lue edellinen artikkeli

Hallituksen talouspolitiikan epäonnistumista koskevasta välikysymys

Ryhmäpuheenvuoron esittelijänä edustaja Henrik Wickström 12.5. 2026

Lue seuraava artikkeli