Ryhmäpuheenvuoro 5.5 2026. Pitäjänä edustaja Biaudet.
Herra puhemies,
puolessatoista vuodessa on valitettavasti ehtinyt tapahtua paljon. USA ja Israel ovat aloittaneet sodan Irania vastaan. Israel sotii Libanonia vastaan, ja yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodistaan. Myöskään Gazan aselepo ei ole lopettanut väkivaltaisuuksia, ja israelilaissotilaat tuhoavat järjestelmällisesti koteja. Yli 11,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Sudanissa eikä humanitäärisiä käytäviä vieläkään ole saatu aikaiseksi. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on kestänyt jo neljä vuotta! Lopulta Trumpin Grönlantia koskeneet uhkaukset kaikessa järjettömyydessään herättivät erimielisen EU:n ja vahvistivat pohjoismaista yhteisöä strategisesti. Konfliktien kärjistymistä tai niiden syvälle käyviä ja kansainvälisiä seurauksia tuskin olisi ollut mahdollista ennustaa etukäteen.
Samalla monet tapahtumaketjuista ovat edelleen käynnissä. Näitä ovat demokratioiden alasajo ja YK-vetoisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tuen hiipuminen, jännitteet transatlanttisissa suhteissa, lisäpanostukset Euroopan puolustukseen, jotta voisimme ottaa enemmän vastuuta omasta ja yhteisestä turvallisuudestamme, neljä vuotta jatkunut Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa ja Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet. Nyt on nähtävissä, että moninapaisuuden vahvistamiselle ja uusien liittoumien etsimiselle halukkaiden koalitioiden muodossa on selvästi tarvetta. Eri tilanteisiin tarvitaan vahvoja sääntöpohjaisia keskikokoisten ja pienten maiden välisiä yhteistyökuvioita vastapainoksi vaihtokauppaan perustuville suhteille. Sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, jossa kansainvälinen oikeus kaikkine kansainvälisine sopimuksineen määrittää, miten valtioiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden on tehtävä yhteistyötä ja toimittava, kyseenalaistetaan yhä enemmän. Samalla jännitteet liittyvät yhä useammin talouteen, teknologiaan, teollisuuteen ja kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen luotu järjestelmä ja myös Yhdistyneet kansakunnat natisevat liitoksissaan, ja suurvaltapolitiikka, jossa vahvin hallitsee, ja röyhkeät neuvottelut, jossa eri etuja vaihdetaan heikommista osapuolista piittaamatta, ovat löytäneet tiensä takaisin kansainväliseen päivänpolitiikkaan. Tämä kehitys ei ole hyväksi Suomelle eikä ihmisyydelle. Siksi on hyvin tärkeää, että Suomi vahvistaa järjestelmällisesti yhteistyötään muiden Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa tukeakseen kansainvälistä oikeutta ja sen rakenteita.
Arvoisa puhemies,
YK perustettiin vähän yli 80 vuotta sitten turvaamaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Ja ehkä juuri nyt tarvitsemme YK:ta enemmän kuin aikoihin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on sanonut aiemmin, että arvopohjainen realismi tarkoittaa sitä, että ei riitä, että tunnustamme maailmanjärjestyksemme puutteet, vaan meidän on myös aktiivisesti puolustettava rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ylläpitäviä mekanismeja. Siksi Suomen on jatkossakin pyrittävä edistämään YK:n toimintakykyä, niin kuin se tekeekin. Mutta aivan kuten selonteossa todetaan, YK:n uskottavuutta heikentää eniten turvallisuusneuvoston kyvyttömyys puuttua rauhaa ja vakautta uhkaaviin kehityskulkuihin. Siksi on tärkeää, että Suomi ajaa neuvoston uudistamista siten, että veto-oikeutta rajoitetaan ja pysyvien jäsenten määrää lisätään neuvoston legitimiteetin, uskottavuuden ja toimintakyvyn parantamiseksi.
On perusteltua kysyä, mitä mahdollisuuksia Suomella mahdollisena YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä voi olla vaikuttaa tähän kehitykseen. On aivan selvää, että itsenäisenä ja periaatteellisena kansainvälisen oikeuden puolustajana toimimiseen kohdistuu monia haasteita. Suomen tulee jatkaa niin sanotun pohjoismaisen mandaatin puitteissa, eli jatkaa aktiivisesti työtä, jonka pohjoismaiset naapurimme ovat aloittaneet esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisen, köyhyyden vähentämisen ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamisen tukemiseksi. Nämä asiat ovat paremman kehityksen perusta konfliktien jälkeisen elämän kannalta ja tulevien väkivaltaisten konfliktien estämiseksi. Työ Ukrainan konfliktien jälkeisen ajan puolesta on aloitettava heti.
Tältä osin on muistettava myös taloudelliset panostukset YK:hon. Vahva YK vakauttaa maailmaa. Tarvitsemme toisiamme, jos aiomme selvitä suurista maailmanlaajuisista haasteistamme, kuten ilmastokriisistä. Sen mittaluokan haasteita mikään maa ei pysty ratkaisemaan yksin. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt, ihmisoikeudet ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ovat hauraita, ja meidän on suojeltava ja puolustettava niitä. Suomen on jatkettava demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamista aikana, jolloin näitä arvoja haastetaan enemmän kuin koskaan aiemmin.
Arvoisa puhemies,
Suomi on ollut puolustusliitto Naton jäsen kolme vuotta. Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan tehtäviin on tullut vakiintunut ja luonnollinen osa Suomen toimintaa liittokunnassa, ja se vahvistaa maanpuolustustamme. Se, että hallitus on nyt antanut eduskunnalle lakiehdotuksen lakiin kirjatun ydinräjähteiden maahantuontia, kuljettamista, toimittamista ja hallussapitoa Suomessa koskevan kiellon kumoamisesta, tarkoittaa sitä, että Suomen lainsäädäntö saatetaan samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa.
