Kansanedustaja Joakim Strand on esittänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisestä ja luotonantajien sitouttamisesta valtakunnalliseen luottotietojen kyselyjärjestelmään.
Strand haluaa myös nostaa esiin raha-asioissa epäonnistumiseen liittyvän tarpeettoman häpeän.
– Olisi tärkeää muuttaa yhteiskuntamme ilmapiiriä siihen suuntaan, että virheistä voi oppia sen sijaan, että se jättää kohtuuttoman, vuosikausia säilyvän negatiivisen merkinnän rekisteriin. Raha-asioissa epäonnistumiseen liittyvästä häpeästä on päästävä. Häpeä johtaa osaltaan myös siihen, että velkaongelmaiset eivät uskalla tai halua hakea apua. Merkinnät säilyvät rekisterissä maksuhäiriön luonteesta riippuen useita vuosia vielä merkinnän aiheuttaneen velvoitteen hoitamisen jälkeenkin. On yleisen oikeustajun vastaista ja kohtuutonta, että pienistäkin laiminlyönneistä aiheutuneet maksuhäiriöt leimaavat ihmisiä vuosiksi eteenpäin. Maksuhäiriömerkintä estää muun muassa asuntolainan ja kotivakuutuksen saamisen, luottokortin hankkimisen ja osamaksulla ostamisen. Merkinnöillä on myös lukuisia muita negatiivisia dynaamisia taloudellisia vaikutuksia.
Strand kannattaa myös positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Suurimmassa osassa Euroopan maista on jo käytössä positiivinen luottotietorekisteri.
– Olen keskustellut näistä kysymyksistä kollegoiden kanssa yli puoluerajojen ja koen, että myös heiltä löytyy tahtoa tarttua näihin asioihin. Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten kansanedustaja Strand esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämiseksi ja positiivisten luottotietojen jakamisen mahdollistamiseksi?